Perustajaurakoitsijan verotus ja tilinpäätöskäsittely – Käytännön ongelmakohdat ja niiden ratkaiseminen

Abstract

Perustajaurakointi on hyvin perinteinen suomalainen tapa rakentaa uusia asuin- ja liikehuoneistoja. Perustajaurakoinnissa perustajaurakoitsija pääsääntöisesti perustaa asunto- tai kiinteistöyhtiön, jolle se myy rakennusurakan. Perustajaurakoitsija vastaa kohdeyhtiön osakkeiden myynnistä omalla liiketoimintariskillään. Kirjanpitolautakunta antoi 17.1.2006 yleisohjeen perustajaurakoinnin käsittelystä tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa, joka poikkesi huomattavasti aiemmin annetusta ohjeesta. Ennen ko. yleisohjeen antamista perustajaurakoinnin verotus ja tilinpäätöskäsittely olivat näin ollen olleet yhteneväiset. Turvatakseen verotusoikeutensa säilymisen Verohallinto antoi 11.9.2008 Perustajaurakointi verotuksessa -ohjeen. Verohallinnon ohjeessa vahvistettiin se, että perustajaurakoinnin verotus ei muuttunut uudesta kirjanpitolautakunnan yleisohjeesta huolimatta. Näin ollen perustajaurakoitsijan tilinpäätöskäsittely ja verotus eroavat edelleen huomattavasti toisistaan.

Pääasiallisena tutkimusongelmana tutkielmassa on perustajaurakointiliiketoiminnan tuloverotuksen ja tilinpäätöskäsittelyn erot sekä erojen aiheuttamat ongelmakohdat käytännön näkökulmasta. Merkittävimpänä ongelmana perustajaurakoitsijan verotuksessa voidaan pitää realisoitumattoman tulon verotusta. Perustajaurakoitsija voi joutua maksamaan realisoitumattomista tuloista veroa, koska Verohallinnon ohjeen mukaisesti verotetaan sekä urakan että osakkeiden luovutus. Täten koko rakennusurakan luovutus verotetaan, vaikka osa osakkeista jäisi kokonaan myymättä. Tilinpäätöksen näkökulmasta puolestaan luovutettavat osakkeet ovat varsinaisia rakentamisprojektissa syntyviä hyödykkeitä, ja rakennusurakka on vain väline tämän hyödykkeen valmistamiseksi.

Lähteinä tutkielmassa on käytetty pääasiassa kotimaista oikeuskirjallisuutta, mutta tutkielmassa huomioidaan myös kotimainen verotus- ja oikeuskäytäntö. Tutkimuksen näkökulmana on käytännön ongelmat, joten tutkielma ei ole pelkästään teoreettinen tutkimus. Tätä tarkoitusta varten tutkimuksessa on haastateltu perustajaurakoinnin ammattilaisia. Tältä osin tutkimusmetodi on kvalitatiivinen ja tutkimusote konstruktiivinen.

Ensisijaisena muutoskeinona tutkimuksessa ehdotetaan perustajaurakoinnin verotuksen muuttamista siten, että kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukainen tulos voitaisiin ottaa myös verotuksessa verotettavien tulojen pohjaksi. Tämä edellyttäisi muutoksia elinkeinoverolain 13 ja 19 §:iin, mutta se poistaisi realisoitumattoman tulon verotusmahdollisuuden ja siten voisi yhdenvertaistaa perustajaurakoinnin verotusta suhteessa muihin toimialoihin.