”Pelolle ei saa antaa periksi” – Terrorismin uhkakuvat suomalaisessa mediassa
Rännäli, Sanna (2017-05-22)
”Pelolle ei saa antaa periksi” – Terrorismin uhkakuvat suomalaisessa mediassa
Rännäli, Sanna
(22.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan suomalaista uutisointia Pariisin, Brysselin ja Nizzan ääri-islamistisista terrori-iskuista, jotka tapahtuivat vuonna 2015 ja 2016. Tutkimuskysymykset ovat: millä tavoin suomalainen media puhuu terrorismista ja millaisia Suomeen kohdistuvia terrorismin uhkakuvia media rakentaa?
Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien lehtiartikkeleista, joita on yhteensä 60 kappaletta. Tutkimusmetodina käytetään diskurssianalyysia. Tuloksia tulkitaan terrori-iskujen mediarepresentaatiota käsittelevän aiemman tutkimustiedon ja turvallistamisen viitekehyksen avulla. Turvallistaminen tarkoittaa yhteiskunnallista prosessia, jossa asia tai ilmiö määritellään uhaksi. Uhan minimointi tarkoittaa sille vastakkaista prosessia.
Analyysin lopputuloksena on neljä diskurssia, jotka on nimetty yhtenäisyys-, kritiikki-, islamia puolustavaksi ja maahanmuuttokriittiseksi diskurssiksi. Yhtenäisyys- ja kritiikkidiskurssi muodostavat Eurooppa-tulkintakehyksen, jossa terrorismia jäsennetään Eurooppaan ja eurooppalaisuuteen liittyvien merkitysten avulla. Islamia puolustava ja maahanmuuttokriittinen diskurssi muodostavat maahanmuuton tulkintakehyksen, jossa terrorismi määrittyy osana keskustelua maahanmuutosta, maahanmuuttajista ja muslimeista. Diskursseissa on paljon kansainvälisiä terrorismin mediadiskursseja muistuttavia piirteitä.
Turvallistamisen viitekehykseen sovitettuna diskurssit rakentavat erilaisia uhkakuvia määrittelemällä, mistä terrorismin uhka tulee, mistä se johtuu ja miten uhka on torjuttavissa. Turvallistamisen ja uhan minimoinnin rajat eivät aina ole selkeitä, minkä vuoksi terrorismin uhasta muodostetut käsitykset ovat hieman ristiriitaisia. Toisaalta uhan kuvataan suurentuneen ja toisaalta tilanteen kerrotaan olevan viranomaisten hallinnassa.
Tutkimus osoittaa, että suomalainen media osallistuu terrorismin uhan ja kansallisen turvallisuuden määrittelyyn uutisoidessaan Euroopassa tapahtuneista terrori-iskuista. Media tarjoaa myös käyttäytymis- ja ajatusmalleja, joiden avulla ihmiset voivat reagoida tapahtumiin. Mediassa kehotetaan, ettei terrorismin pelolle saa antaa periksi vaan elämän on jatkuttava mahdollisimman normaalina.
Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien lehtiartikkeleista, joita on yhteensä 60 kappaletta. Tutkimusmetodina käytetään diskurssianalyysia. Tuloksia tulkitaan terrori-iskujen mediarepresentaatiota käsittelevän aiemman tutkimustiedon ja turvallistamisen viitekehyksen avulla. Turvallistaminen tarkoittaa yhteiskunnallista prosessia, jossa asia tai ilmiö määritellään uhaksi. Uhan minimointi tarkoittaa sille vastakkaista prosessia.
Analyysin lopputuloksena on neljä diskurssia, jotka on nimetty yhtenäisyys-, kritiikki-, islamia puolustavaksi ja maahanmuuttokriittiseksi diskurssiksi. Yhtenäisyys- ja kritiikkidiskurssi muodostavat Eurooppa-tulkintakehyksen, jossa terrorismia jäsennetään Eurooppaan ja eurooppalaisuuteen liittyvien merkitysten avulla. Islamia puolustava ja maahanmuuttokriittinen diskurssi muodostavat maahanmuuton tulkintakehyksen, jossa terrorismi määrittyy osana keskustelua maahanmuutosta, maahanmuuttajista ja muslimeista. Diskursseissa on paljon kansainvälisiä terrorismin mediadiskursseja muistuttavia piirteitä.
Turvallistamisen viitekehykseen sovitettuna diskurssit rakentavat erilaisia uhkakuvia määrittelemällä, mistä terrorismin uhka tulee, mistä se johtuu ja miten uhka on torjuttavissa. Turvallistamisen ja uhan minimoinnin rajat eivät aina ole selkeitä, minkä vuoksi terrorismin uhasta muodostetut käsitykset ovat hieman ristiriitaisia. Toisaalta uhan kuvataan suurentuneen ja toisaalta tilanteen kerrotaan olevan viranomaisten hallinnassa.
Tutkimus osoittaa, että suomalainen media osallistuu terrorismin uhan ja kansallisen turvallisuuden määrittelyyn uutisoidessaan Euroopassa tapahtuneista terrori-iskuista. Media tarjoaa myös käyttäytymis- ja ajatusmalleja, joiden avulla ihmiset voivat reagoida tapahtumiin. Mediassa kehotetaan, ettei terrorismin pelolle saa antaa periksi vaan elämän on jatkuttava mahdollisimman normaalina.