HSD17B1-entsyymin ylituoton vaikutus hiiren rasva-aineenvaihduntaan ja rasvasolujen erilaistamisen optimointi in vitro
Lahtela, Tiina (2017-05-22)
HSD17B1-entsyymin ylituoton vaikutus hiiren rasva-aineenvaihduntaan ja rasvasolujen erilaistamisen optimointi in vitro
Lahtela, Tiina
(22.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Rasvakudos toimii elimistön energiavarastona sekä useiden hormonien tuotanto- ja muokkauspaikkana. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä tunnetaan useita, ja esimerkiksi ylipaino on kasvava maailmanlaajuinen ongelma. Lisää tutkimustietoa tarvitaan muun muassa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden syntyyn ja rasvasolujen erilaistumiseen.
HSD17B1-entsyymi (hydroksisteroidi 17β dehydrogenaasi 1) muokkaa elimistössä aktiivisuudeltaan heikommasta estrogeenistä estronista aktiivisempaa estradiolia. Valkoisen rasvakudoksen tiedetään ilmentävän HSD17B1-geeniä, ja ihmisillä sen ilmenemisen on huomattu vähenevän rasvakudoksessa painonpudotuksen yhteydessä.
Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia HSD17B1-entsyymin ylituoton vaikutusta hiiren rasva-aineenvaihduntaan. Entsyymin ylituotannon vaikutusta tehostettiin runsasrasvaisella ruokavaliolla. Hiirten rasva-aineenvaihdunnan tutkimiseen käytettiin useita in vivo -menetelmiä ja histologisia analyysejä. Lisäksi tavoitteena oli optimoida menetelmä, jolla hiiren luuydinkantasoluja ja rasvasta eristettyjä rasvasolujen esiasteita erilaistetaan kypsiksi rasvasoluiksi.
HSD17B1-entsyymin ylituotto ei vaikuttanut merkittävästi hiirten kehonkoostumukseen, glukoosinsietokykyyn, energiatasapainoon eikä liikeaktiivisuuteen runsasrasvaista eikä normaalia rehua syöneiden ryhmässä. Myöskään merkittäviä eroja elinten painoissa tai histologiassa ei havaittu. Tulokset viittaavat siihen, ettei HSD17B1-entsyymi ole olennainen hiiren rasva-aineenvaihdunnan toiminnalle.
Rasvasolujen erilaistamisen optimoinnissa saavutettiin edistystä, sillä toimivimmalla menetelmällä saatiin huomattavasti enemmän soluja erilaistumaan kuin ensimmäisellä erilaistamiskerralla. Parhaaksi erilaistamismenetelmäksi havaittiin solujen indusoiminen ensin 72 tunnin ajan rosiglitatsonia, insuliinia, IBMX:ää (3-isobutyyli-1-metyyliksantiini) ja deksametasonia sisältävällä mediumilla, minkä jälkeen erilaistamista jatkettiin vain insuliinia sisältävällä mediumilla. Optimoinnissa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa, joissa halutaan selvittää eri hiirilinjoista eristettyjen solujen kykyä erilaistua kypsiksi rasvasoluiksi.
HSD17B1-entsyymi (hydroksisteroidi 17β dehydrogenaasi 1) muokkaa elimistössä aktiivisuudeltaan heikommasta estrogeenistä estronista aktiivisempaa estradiolia. Valkoisen rasvakudoksen tiedetään ilmentävän HSD17B1-geeniä, ja ihmisillä sen ilmenemisen on huomattu vähenevän rasvakudoksessa painonpudotuksen yhteydessä.
Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia HSD17B1-entsyymin ylituoton vaikutusta hiiren rasva-aineenvaihduntaan. Entsyymin ylituotannon vaikutusta tehostettiin runsasrasvaisella ruokavaliolla. Hiirten rasva-aineenvaihdunnan tutkimiseen käytettiin useita in vivo -menetelmiä ja histologisia analyysejä. Lisäksi tavoitteena oli optimoida menetelmä, jolla hiiren luuydinkantasoluja ja rasvasta eristettyjä rasvasolujen esiasteita erilaistetaan kypsiksi rasvasoluiksi.
HSD17B1-entsyymin ylituotto ei vaikuttanut merkittävästi hiirten kehonkoostumukseen, glukoosinsietokykyyn, energiatasapainoon eikä liikeaktiivisuuteen runsasrasvaista eikä normaalia rehua syöneiden ryhmässä. Myöskään merkittäviä eroja elinten painoissa tai histologiassa ei havaittu. Tulokset viittaavat siihen, ettei HSD17B1-entsyymi ole olennainen hiiren rasva-aineenvaihdunnan toiminnalle.
Rasvasolujen erilaistamisen optimoinnissa saavutettiin edistystä, sillä toimivimmalla menetelmällä saatiin huomattavasti enemmän soluja erilaistumaan kuin ensimmäisellä erilaistamiskerralla. Parhaaksi erilaistamismenetelmäksi havaittiin solujen indusoiminen ensin 72 tunnin ajan rosiglitatsonia, insuliinia, IBMX:ää (3-isobutyyli-1-metyyliksantiini) ja deksametasonia sisältävällä mediumilla, minkä jälkeen erilaistamista jatkettiin vain insuliinia sisältävällä mediumilla. Optimoinnissa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa, joissa halutaan selvittää eri hiirilinjoista eristettyjen solujen kykyä erilaistua kypsiksi rasvasoluiksi.