”Ei kirkko ja uskonto ole osana normaalin suomalaisen elämää muuta kuin kasteessa, kuolemassa ja veroissa”. Käsitykset kirkosta eroamisesta ja kirkon jäsenyydestä ylioppilaskoevastauksissa vuosina 1993–2010
Seläntö, Tuula (2017-05-24)
”Ei kirkko ja uskonto ole osana normaalin suomalaisen elämää muuta kuin kasteessa, kuolemassa ja veroissa”. Käsitykset kirkosta eroamisesta ja kirkon jäsenyydestä ylioppilaskoevastauksissa vuosina 1993–2010
Seläntö, Tuula
(24.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskoetehtäviä ja -vastauksia seitsemältä eri koekerralta vuosien 1993–2010 välisellä ajalla. Tutkimusaineistoni koostuu seitsemästä evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyyttä ja yhteiskunnallista asemaa käsittelevästä ylioppilaskoetehtävästä sekä 307:stä ylioppilaskoevastauksesta. Tavoitteenani on selvittää, millaisia käsityksiä ylioppilaskoevastauksissa ilmenee toisaalta liittyen kirkosta eroamisen syihin, toisaalta millaisia käsityksiä kirkon jäsenyyteen ja kirkkoon liittymiseen liitetään. Tarkastelen myös yleisemmin, millaisen käsitys suomalaisten uskonnollisuudesta ja tässä tapahtuneista muutoksista on havaittavissa ylioppilaskoevastausten perusteella.
Tämän lisäksi tarkastelen tutkielmassani, miten Lukion opetussuunnitelmien perusteet vuosilta 1985, 1994 ja 2003 ovat muuttuneet. Tarkastelen, miten sekä opetussuunnitelmissa ilmenevät oppimiskäsitykset sekä uskonnon opetukseen liittyvät keskeiset sisältöalueet ovat kehittyneet ja miten nämä muutokset ovat havaittavissa tarkasteluni kohteena olevissa ylioppilaskoetehtävissä sekä -vastauksissa. Tutkielmani on luonteeltaan aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Analyysini osoittaa, että kirkosta eroamiseen liittyvät käsitykset ovat jaoteltavissa kuuteen erilliseen kategoriaan, kirkon jäsenyyttä selittävät käsitykset neljään kategoriaan. Keskeisin tutkimustulokseni on se, että käsitykset uskonnollisuuden vähentymisestä sekä privatisoitumisesta ovat lisääntyneet ja kirkosta eroamisen keskeisimmiksi syiksi luetaan taloudelliset tekijät sekä uudet uskonnolliset liikkeet. Kirkon jäsenyys käsitetään osaksi perinteitä ja siirtymäriiteillä nähdään olevan keskeinen sija jäsenenä pysymisessä. Uskonnon ylioppilaskoetehtävissä suomalaisten uskonnollisuudessa tapahtuvia muutoksia käsitellään usein ja monipuolisesti tuoretta tutkimustietoa hyödyntäen.
Tämän lisäksi tarkastelen tutkielmassani, miten Lukion opetussuunnitelmien perusteet vuosilta 1985, 1994 ja 2003 ovat muuttuneet. Tarkastelen, miten sekä opetussuunnitelmissa ilmenevät oppimiskäsitykset sekä uskonnon opetukseen liittyvät keskeiset sisältöalueet ovat kehittyneet ja miten nämä muutokset ovat havaittavissa tarkasteluni kohteena olevissa ylioppilaskoetehtävissä sekä -vastauksissa. Tutkielmani on luonteeltaan aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Analyysini osoittaa, että kirkosta eroamiseen liittyvät käsitykset ovat jaoteltavissa kuuteen erilliseen kategoriaan, kirkon jäsenyyttä selittävät käsitykset neljään kategoriaan. Keskeisin tutkimustulokseni on se, että käsitykset uskonnollisuuden vähentymisestä sekä privatisoitumisesta ovat lisääntyneet ja kirkosta eroamisen keskeisimmiksi syiksi luetaan taloudelliset tekijät sekä uudet uskonnolliset liikkeet. Kirkon jäsenyys käsitetään osaksi perinteitä ja siirtymäriiteillä nähdään olevan keskeinen sija jäsenenä pysymisessä. Uskonnon ylioppilaskoetehtävissä suomalaisten uskonnollisuudessa tapahtuvia muutoksia käsitellään usein ja monipuolisesti tuoretta tutkimustietoa hyödyntäen.