Perus- ja ihmisoikeuksien suhde immateriaalioikeuksiin – erityisesti standardi-essentiaalipatenttien näkökulmasta
Uski, Niina (2017-05-30)
Perus- ja ihmisoikeuksien suhde immateriaalioikeuksiin – erityisesti standardi-essentiaalipatenttien näkökulmasta
Uski, Niina
(30.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Perus- ja ihmisoikeuksien rooli eri oikeusjärjestyksissä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Myös Euroopan unionin tuomioistuin on viime aikoina ottanut yhä enenevässä määrin perus- ja ihmisoikeudet huomioon oikeuskäytännössään. Tutkielmani aiheena ovatkin perus- ja ihmisoikeudet immateriaalioikeuksien, erityisesti standardi-essentiaalipatenttien, näkökulmasta. Tutkin erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien suhdetta immateriaalioikeuksiin ja sitä, miten ne on huomioitu standardi-essentiaalipatentteja koskevassa oikeuskäytännössä. Tutkimusmetodeina olen käyttänyt erityisesti oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia, mutta myös oikeushistoriaa ja oikeusvertailua. Koska tutkimus perustuu pääasiallisesti standardi-essentiaalipatentteja koskevaan oikeuskäytäntöön, tärkeimpänä lähteenäni olen käyttänyt standardi-essentiaalipatenttien kannalta erittäin merkittävää unionin tuomioistuimen tapausta C-170/13 Huawei Technologies Co. Ltd vastaan ZTE Corp. ja ZTE Deutschland GmbH heinäkuulta 2015.
Euroopan unionin tuomioistuin ei ollut ennen edellä mainittua, vuoden 2015 ennakkoratkaisuaan ottanut kantaa ristiriitaiseen kysymykseen siitä, voiko standardi-essentiaalipatentin haltija nostaa kieltokanteen väitettyä oikeudenloukkaajaa vastaan ilman, että kieltokanteen nostamisen katsotaan täyttävän SEUT 102 artiklassa määritellyt määräävän markkina-aseman väärinkäytön tunnusmerkit. Ratkaistessaan tapausta unionin tuomioistuin otti merkittävällä tavalla huomioon sekä standardi-essentiaalipatentin haltijan että tämän vastapuolen perus- ja ihmisoikeudet.
Standardi-essentiaalipatentteja koskevissa kiistoissa esiin nousevat erityisesti standardi-essentiaalipatentin haltijan immateriaalioikeuksien suoja, väitetyn oikeudenloukkaajan elinkeinovapaus sekä molemmille osapuolille kuuluva oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan. Osapuolten perus- ja ihmisoikeuksia punnitessaan tuomioistuimen on otettava huomioon myös muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten kilpailuoikeuden säännökset. Standardi-essentiaalipatentin haltijan ja tämän vastapuolen toimien kokonaisvaltaisempien vaikutusten huomioimiseksi tuomioistuimen olisi kuitenkin hyvä ottaa huomioon myös kilpailuoikeuden, standardoinnin ja immateriaalioikeuksien taustalla vaikuttavat tavoitteet, kuten yleisen edun, kuluttajien suojan ja kehityksen edistämisen. Tällainen kokonaisvaltaisempi lähestymistapa lähentäisi entisestään immateriaalioikeuksien ja perus- ja ihmisoikeuksien suhdetta korostaen erityisesti immateriaalioikeuksien asemaa kehityksen edistäjänä ja hyvinvoinnin lisääjänä.
Euroopan unionin tuomioistuin ei ollut ennen edellä mainittua, vuoden 2015 ennakkoratkaisuaan ottanut kantaa ristiriitaiseen kysymykseen siitä, voiko standardi-essentiaalipatentin haltija nostaa kieltokanteen väitettyä oikeudenloukkaajaa vastaan ilman, että kieltokanteen nostamisen katsotaan täyttävän SEUT 102 artiklassa määritellyt määräävän markkina-aseman väärinkäytön tunnusmerkit. Ratkaistessaan tapausta unionin tuomioistuin otti merkittävällä tavalla huomioon sekä standardi-essentiaalipatentin haltijan että tämän vastapuolen perus- ja ihmisoikeudet.
Standardi-essentiaalipatentteja koskevissa kiistoissa esiin nousevat erityisesti standardi-essentiaalipatentin haltijan immateriaalioikeuksien suoja, väitetyn oikeudenloukkaajan elinkeinovapaus sekä molemmille osapuolille kuuluva oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan. Osapuolten perus- ja ihmisoikeuksia punnitessaan tuomioistuimen on otettava huomioon myös muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten kilpailuoikeuden säännökset. Standardi-essentiaalipatentin haltijan ja tämän vastapuolen toimien kokonaisvaltaisempien vaikutusten huomioimiseksi tuomioistuimen olisi kuitenkin hyvä ottaa huomioon myös kilpailuoikeuden, standardoinnin ja immateriaalioikeuksien taustalla vaikuttavat tavoitteet, kuten yleisen edun, kuluttajien suojan ja kehityksen edistämisen. Tällainen kokonaisvaltaisempi lähestymistapa lähentäisi entisestään immateriaalioikeuksien ja perus- ja ihmisoikeuksien suhdetta korostaen erityisesti immateriaalioikeuksien asemaa kehityksen edistäjänä ja hyvinvoinnin lisääjänä.