”Gamble of the century”: Britannian EU-eron jälkeisten kauppaneuvottelujen peliteoreettinen mallinnus

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron jälkeisiä neuvotteluja tulevasta kauppasuhteesta peliteoreettisten mallien avulla. Tutkimus suuntautuu neuvotteluosapuolten tavoitteiden ja strategioiden ohella peliteorian soveltuvuuteen kansainvälisten suhteiden tutkimukseen. Tutkielmassa rakennetaan useita neuvottelujen eri näkökulmiin keskittyviä peliteoreettisia malleja. Tavoitteena on luoda pohjaa myöhemmälle tutkimukselle tarkastelemalla aiheen erityispiirteitä sekä tieteenfilosofisia ja metodologisia oletuksia soveltavan peliteoreettisen tutkimuksen taustalla.

Osapuolten tavoitteita neuvotteluissa arvioidaan yhdistelemällä historiallista aineistoa ja analyysia, julkilausumia sekä ennusteita EU-eron taloudellisista vaikutuksista. Tämän aineiston pohjalta luodaan puhtaasti taloudellista rationaalisuutta, monitavoitteisia hyötyfunktioita sekä erilaisia peli- ja ratkaisukonsepteja hyödyntäviä malleja. Näitä malleja arvioidaan tieteenfilosofisen ja metodologisen kriteeristön avulla. Nämä kriteerit liittyvät muun muassa preferenssien selvittämisen problematiikkaan sekä peliteorian taustalla vaikuttaviin rationaalisuuskäsityksiin ja odotetun hyödyn teorioihin.

Puhtaaseen taloudelliseen rationaalisuuteen perustuva pelimalli ennustaa neuvottelujen päättyvän täysjäsenyyden säilymiseen tai vähintään mahdollisimman tiiviiseen taloudelliseen suhteeseen poliittisten rajoitteiden vallitessa. Tavoitteiden laajentaminen taloudellisten kysymysten ohella vapaan liikkuvuuden, sääntelyn ja verotuksen kontrolloinnin sekä subjektiivisen suvereniteetin kaltaisiin kysymyksiin johtaa puolestaan ennustukseen neuvottelujen kariutumisesta. Lisäksi asymmetrisen informaation, signaloinnin sekä muiden jäsenvaltioiden sisällyttäminen pelimalliin havainnollistaa niiden vaikutusta osapuolten neuvottelustrategioihin.

Peliteorian soveltuvuutta valitun aiheen ja yleisemmin kansainvälisten suhteiden tutkimukseen rajoittivat preferenssien selvittämisen problematiikka sekä peliteorian ennustus- ja toimintasuositustulkintoihin liittyvät episteemiset ongelmat. Peliteorian havaittiin soveltuvan kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa parhaiten ymmärtämistä edesauttavien kehikkojen rakentamiseen. Tällainen lähestymistapa ei kuitenkaan hyödynnä peliteoreettisten tasapainotilojen ennustavaa voimaa. Näin ollen suositeltiin tulevan tutkimuksen keskittyvän preferenssien selvittämiseen tarkempien taloudellisten ja psykologisten mallien avulla uskottavien ennustusten ja toimintasuositusten saavuttamiseksi.