”Peru ei halua olla valtio, johon yhdistetään kokapensaat tai kokaiinin tuotanto”: Perulaisen kokaiiniliiketoiminnan kehystäminen dokumenttielokuvissa
Suojaranta, Taru (2017-06-05)
”Peru ei halua olla valtio, johon yhdistetään kokapensaat tai kokaiinin tuotanto”: Perulaisen kokaiiniliiketoiminnan kehystäminen dokumenttielokuvissa
Suojaranta, Taru
(05.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielma käsittelee kolmen eri dokumenttielokuvan avulla Perun kokaiiniliiketoiminnasta käytettyjä kehyksiä. Tutkielma keskittyy analysoimaan sitä, mitkä kehykset nousevat kuvaamaan perulaista kokaiinituotantoa ja miten kehystämisprosessia tuetaan dokumenttielokuvan elementtien avulla. Analyysin kohteena on myös se, kuinka kehykset eroavat dokumenttielokuvien välillä ja ovatko jotkut kehykset korostettuja vain toisissa dokumenteissa. Tutkielman analyysin kohteina olevat dokumenttielokuvat on tehty vuosien 2013–2015 aikana, jolloin Peru oli maailman johtava kokaiinin tuottaja.
Kehystutkimuksessa seurataan Robert Entmanin määritelmää kehyksistä, ja dokumentteja analysoidaan Mieke Balin kolmitasoisen narratiivisen analyysikehikon avulla kehysten tunnistamiseksi. Tutkimuksen tulosten mukaan jokaisen dokumentin narratiivia analysoidessa fabulatasolla vahvoja kehyksiä ovat erityisesti kokaiiniliiketoiminnan kansainvälisyys, huumesota sekä Perun yhteiskunnan muuttuminen turvattomaksi. Muita tunnistettavia kehyksiä ovat Yhdysvaltojen rooli huumeiden vastaisessa sodassa ja ero kehittyneiden maiden ja Perun välillä. Näiden kehysten kehystämisessä käytetään monia eri vetovoimatekijöitä auktoriteetista emotionaalisuuteen sekä elokuvallisia elementtejä tehostemusiikista kameran perspektiivin muuttumiseen eri tunnetilojen aikaansaamiseksi. Perulaisten kehystäminen erosi eniten dokumenttielokuvien välillä.
Tutkimuksen tavoitteena on yhdistää huumeliiketoiminnan tutkimus kansainvälisen politiikan esteettiseen käänteeseen, joka korostaa visuaalisten aineistojen merkitystä tutkimuskohteina. Tutkielma osoittaa sen, kuinka kansainvälinen politiikka ja todellisuutta subjektiivisesti kuvaavat dokumentit ovat yhteydessä toisiinsa representaatioiden muodostamisen kautta. Tutkielma ei ota kantaa kokaiiniliiketoimintaan itsessään vaan tutkii objektiivisesti kokaiiniliiketoiminnasta annettavaa kuvaa dokumenttielokuvissa.
Kehystutkimuksessa seurataan Robert Entmanin määritelmää kehyksistä, ja dokumentteja analysoidaan Mieke Balin kolmitasoisen narratiivisen analyysikehikon avulla kehysten tunnistamiseksi. Tutkimuksen tulosten mukaan jokaisen dokumentin narratiivia analysoidessa fabulatasolla vahvoja kehyksiä ovat erityisesti kokaiiniliiketoiminnan kansainvälisyys, huumesota sekä Perun yhteiskunnan muuttuminen turvattomaksi. Muita tunnistettavia kehyksiä ovat Yhdysvaltojen rooli huumeiden vastaisessa sodassa ja ero kehittyneiden maiden ja Perun välillä. Näiden kehysten kehystämisessä käytetään monia eri vetovoimatekijöitä auktoriteetista emotionaalisuuteen sekä elokuvallisia elementtejä tehostemusiikista kameran perspektiivin muuttumiseen eri tunnetilojen aikaansaamiseksi. Perulaisten kehystäminen erosi eniten dokumenttielokuvien välillä.
Tutkimuksen tavoitteena on yhdistää huumeliiketoiminnan tutkimus kansainvälisen politiikan esteettiseen käänteeseen, joka korostaa visuaalisten aineistojen merkitystä tutkimuskohteina. Tutkielma osoittaa sen, kuinka kansainvälinen politiikka ja todellisuutta subjektiivisesti kuvaavat dokumentit ovat yhteydessä toisiinsa representaatioiden muodostamisen kautta. Tutkielma ei ota kantaa kokaiiniliiketoimintaan itsessään vaan tutkii objektiivisesti kokaiiniliiketoiminnasta annettavaa kuvaa dokumenttielokuvissa.