Samassa veneessä? Näkökulmia yhteisöllisyyden problematiikkaan
Nyström, Alisa (2017-06-05)
Samassa veneessä? Näkökulmia yhteisöllisyyden problematiikkaan
Nyström, Alisa
(05.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielma on teoreettinen tarkastelu yksilö- ja yhteisölähtöisyydestä sekä näiden välisestä suhteesta. Huomion kohteena on etenkin, voiko yhteisöllisyys mahdollisesti väistyä kokonaan yksilökeskeisyyden tieltä liberaaleja arvoja korostavassa yhteiskuntajärjestyksessä. Näitä aiheita tarkastellaan käyttäen viitekehyksenä liberalismi-kommunitarismi -keskustelua, joka käsittelee liberaalin yhteiskuntajärjestyksen puitteissa korostuvan individualismin ja kommunitaristien ihmiselle keskeisenä näkemän yhteisötason yhteensovittamista sekä tähän liittyvää problematiikkaa. Koska tarkastelut koskevat näiden kahden eri suuntauksen edustajien katsantokantoja valittuihin aiheisiin, tutkielma on luonteeltaan vertaileva.
Liberalismi-kommunitarismi -keskustelun ytimessä on kommunitarismin edustajien kritiikki John Rawlsin poliittista liberalismia ja hänen oikeudenmukaisuusteoriaansa kohtaan. Oikeudenmukaisuusteoria on teoreettinen hahmotelma, jota soveltamalla voidaan (teoriassa) muotoilla yhteiskuntajärjestyksen perusrakenteet ja instituutiot alusta alkaen sellaisiksi, että ne ovat oikeudenmukaiset jokaisen yksilön kannalta. Oikeudenmukaisuusteoria ilmentää Rawlsin käsitystä oikeudenmukaisuudesta reiluutena.
Kommunitaristisia argumentteja yhteisön olennaisuudesta yksilölle puoltaa esimerkiksi Michael J. Sandel, jonka kritiikki Rawlsin poliittiselle liberalismille kohdistuu muun muassa siihen, että oikeudenmukaisuusteoriassa tukeudutaan virheelliseen käsitykseen ihmisestä ja tämän perimmäisestä luonteesta. Oikeudenmukaisuusteorian puitteissa ihmiset nähdään yksilöllisinä ja siten toisistaan erillisinä toimijoina. Kommunitaristiset argumentit puolestaan vastustavat yksilökeskeisyyden painottamista ja korostavat ajatusta yksilön ja yhteisön integraatiosta. Integraation ajatuksen mukaan ihminen on sidoksissa sosiaaliseen kontekstiinsa ja hänen identiteettinsä muodostuminen riippuu olennaisesti hänen jäsenyydestään yhteisöissä.
Teoreettisesta vertailusta voidaan johtaa, että huolimatta yksilökeskeisyyden korostumisesta liberaalissa yhteiskuntajärjestyksessä yhteisöllisyys ja sosiaalinen konteksti ovat olennaisessa määrin merkityksellisiä ihmisen identiteetin rakentumiselle ja hänen käsitykselleen itsestään. Näin ollen yksilökeskeisyyden korostuminen yhteiskuntajärjestyksessä ei siis kumoaisi yhteisöllisyyden ja sosiaalisen kontekstin merkitystä ihmiselle.
Liberalismi-kommunitarismi -keskustelun ytimessä on kommunitarismin edustajien kritiikki John Rawlsin poliittista liberalismia ja hänen oikeudenmukaisuusteoriaansa kohtaan. Oikeudenmukaisuusteoria on teoreettinen hahmotelma, jota soveltamalla voidaan (teoriassa) muotoilla yhteiskuntajärjestyksen perusrakenteet ja instituutiot alusta alkaen sellaisiksi, että ne ovat oikeudenmukaiset jokaisen yksilön kannalta. Oikeudenmukaisuusteoria ilmentää Rawlsin käsitystä oikeudenmukaisuudesta reiluutena.
Kommunitaristisia argumentteja yhteisön olennaisuudesta yksilölle puoltaa esimerkiksi Michael J. Sandel, jonka kritiikki Rawlsin poliittiselle liberalismille kohdistuu muun muassa siihen, että oikeudenmukaisuusteoriassa tukeudutaan virheelliseen käsitykseen ihmisestä ja tämän perimmäisestä luonteesta. Oikeudenmukaisuusteorian puitteissa ihmiset nähdään yksilöllisinä ja siten toisistaan erillisinä toimijoina. Kommunitaristiset argumentit puolestaan vastustavat yksilökeskeisyyden painottamista ja korostavat ajatusta yksilön ja yhteisön integraatiosta. Integraation ajatuksen mukaan ihminen on sidoksissa sosiaaliseen kontekstiinsa ja hänen identiteettinsä muodostuminen riippuu olennaisesti hänen jäsenyydestään yhteisöissä.
Teoreettisesta vertailusta voidaan johtaa, että huolimatta yksilökeskeisyyden korostumisesta liberaalissa yhteiskuntajärjestyksessä yhteisöllisyys ja sosiaalinen konteksti ovat olennaisessa määrin merkityksellisiä ihmisen identiteetin rakentumiselle ja hänen käsitykselleen itsestään. Näin ollen yksilökeskeisyyden korostuminen yhteiskuntajärjestyksessä ei siis kumoaisi yhteisöllisyyden ja sosiaalisen kontekstin merkitystä ihmiselle.