Suomi ja Skandinavian puolustusliittoneuvottelut 1948–1949
Lumikko, Otto (2017-06-05)
Suomi ja Skandinavian puolustusliittoneuvottelut 1948–1949
Lumikko, Otto
(05.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu–tutkielmani käsittelee Suomen suhtautumista Skandinavian puolustusliitosta käytyihin neuvotteluihin vuosina 1948–1949. Ruotsin aloitteesta kävivät Ruotsi, Norja ja Tanska useita neuvotteluja edellä mainittuina vuosina puolueettoman puolustusliiton perustamisesta Pohjolaan. Neuvottelut päättyivät kuitenkin tuloksettomina vuoden 1949 alussa. Tässä tutkielmassa selvitän, kuinka nämä neuvottelut nähtiin Suomen näkökulmasta ja kuinka Suomessa reagoitiin Ruotsin puolueettomuuteen. Tämän lisäksi tarkastelen Suomen merkitystä Ruotsille, jonka aloitteesta neuvotteluja käytiin.
Näitä kysymyksiä tarkastellaan niin median, johtavien poliitikkojen kuin diplomaattienkin näkökulmasta. Pääasiallisena lähdeaineistona tutkielmassa käytän sekä suomalaisten että ruotsalaistenkin diplomaattien raportteja ja kirjeenvaihtoa. Näiden lisäksi käytän kahta suomalaista ja yhtä ruotsalaista sanomalehteä, joiden avulla saa käsityksen neuvotteluihin liittyvästä yleisestä ilmapiiristä. Tutkielma edustaa perinteistä historiantutkimusta ja tutkimusmenetelmänä toimii lähdekritiikki.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina voi mainita Suomen suhtautumisen puolustusliittoon olleen pääasiassa kielteistä. Ensinnäkään puolustusliiton onnistumiseen ei lähtökohtaisesti uskottu, minkä lisäksi Suomessa koettiin Pohjolan kannalta parhaaksi tilanne, jossa Norja ja Tanska olisivat Naton jäseniä Ruotsin jäädessä puolueettomana sen ulkopuolelle. Tutkielmassa selviääkin, että suomalaiset diplomaatit puhuivat useaan otteeseen Ruotsin puolueettomuuspolitiikan puolesta ja korostivat sen puolueettomuuden tuomia etuja. Ruotsin puolueettomuuden edut toi esille myös suomalainen media.
Tutkielmassa selviää myös, että ruotsalaiset puolestaan käyttivät Suomen herkkää asemaa Neuvostoliiton naapurina hyväkseen perustelleessaan puolueettomuus-politiikkaansa. Tämän lisäksi ruotsalaiset olivat neuvottelujen aikana hyvin kiinnostuneita Suomen suhteesta Neuvostoliittoon ja käyttivät runsaasti resursseja asian selvittämiseen.
Näitä kysymyksiä tarkastellaan niin median, johtavien poliitikkojen kuin diplomaattienkin näkökulmasta. Pääasiallisena lähdeaineistona tutkielmassa käytän sekä suomalaisten että ruotsalaistenkin diplomaattien raportteja ja kirjeenvaihtoa. Näiden lisäksi käytän kahta suomalaista ja yhtä ruotsalaista sanomalehteä, joiden avulla saa käsityksen neuvotteluihin liittyvästä yleisestä ilmapiiristä. Tutkielma edustaa perinteistä historiantutkimusta ja tutkimusmenetelmänä toimii lähdekritiikki.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina voi mainita Suomen suhtautumisen puolustusliittoon olleen pääasiassa kielteistä. Ensinnäkään puolustusliiton onnistumiseen ei lähtökohtaisesti uskottu, minkä lisäksi Suomessa koettiin Pohjolan kannalta parhaaksi tilanne, jossa Norja ja Tanska olisivat Naton jäseniä Ruotsin jäädessä puolueettomana sen ulkopuolelle. Tutkielmassa selviääkin, että suomalaiset diplomaatit puhuivat useaan otteeseen Ruotsin puolueettomuuspolitiikan puolesta ja korostivat sen puolueettomuuden tuomia etuja. Ruotsin puolueettomuuden edut toi esille myös suomalainen media.
Tutkielmassa selviää myös, että ruotsalaiset puolestaan käyttivät Suomen herkkää asemaa Neuvostoliiton naapurina hyväkseen perustelleessaan puolueettomuus-politiikkaansa. Tämän lisäksi ruotsalaiset olivat neuvottelujen aikana hyvin kiinnostuneita Suomen suhteesta Neuvostoliittoon ja käyttivät runsaasti resursseja asian selvittämiseen.