Rauma hävisi 3-6 – Rauma-Eura kuntaliitosneuvottelut poliittisena prosessina
Bernitz, Annika (2017-06-05)
Rauma hävisi 3-6 – Rauma-Eura kuntaliitosneuvottelut poliittisena prosessina
Bernitz, Annika
(05.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Suomen kuntakarttaa pyrittiin uudistamaan Jyrki Kataisen hallituskaudella uudella kuntarakennelailla vuosien 2013-2015 aikana. Lain lähtökohtana oli hallitusohjelman mukaisesti vahvoihin peruskuntiin perustuva kuntakartta. Peruskunnalla tarkoitettiin vakavaraista kuntaa, joka pystyy tuottamaan riittävät palvelut kuntalaisille ja kykenee kehittämään kunnan alueen elinvoimaisuutta. Laki käynnisti Suomessa selvitysten aallon, jonka myötä kuntien yhdistymisistä tehtiin yli 250 selvitystä. Rauman kaupungin ja Euran kunnan väliset kuntaliitosneuvottelut olivat yksi 236:sta selvitysprosessista, joka ei lopulta johtanut kuntaliitokseen.
Tutkimuksen tarkoituksena on luoda Rauman kaupunginvaltuusto ja –hallituksen ja Euran kunnanvaltuuston ja –hallituksen kokouspöytäkirjojen, työryhmien ja ohjausryhmän kokousmuistioiden ja päätöksenteon tueksi tuotettujen selvitysten perusteella kokonaiskuva Rauma-Eura –kuntaliitosprosessista. Erittelen ja analysoin neuvottelujen etenemistä, erittelen miten valtuustopuolueet suhtautuivat kuntaliitokseen sekä pohdin mitkä tekijät vaikuttivat kielteisen liitospäätöksen syntyyn.
Tutkimus on tapaustutkimus, joka etenee kronologisesti. Primääriaineistona ovat kaupungin- ja kunnanhallitusten ja valtuustojen pöytäkirjat sekä teemahaastattelut suurimpien valtuustopuolueiden edustajille, jotka olivat tiiviisti mukana kuntaliitosneuvotteluissa.
Prosessissa vaikuttivat sekä aluepoliittiset että kansallisen politiikan voimat. Kuntien väsymys kuntaliitosselvitysten tekemiseen oli havaittavissa prosessista, kun Eura oli vain muutama vuosi sitten neuvotellut liitoksesta Pyhäjärviseudun kuntien kanssa. Neuvottelukumppanina euralaiset näkivät Rauman liian suurena kaupunkina, joka liitoksen myötä voisi päätöksen teon lisäksi etäännyttää myös palvelut Eurasta. Myös päätöksentekokeväänä käydyt eduskuntavaalit vaikuttivat prosessiin, kun keskustan vaalivoitto näytti ilmeiseltä.
Tutkimuksen tarkoituksena on luoda Rauman kaupunginvaltuusto ja –hallituksen ja Euran kunnanvaltuuston ja –hallituksen kokouspöytäkirjojen, työryhmien ja ohjausryhmän kokousmuistioiden ja päätöksenteon tueksi tuotettujen selvitysten perusteella kokonaiskuva Rauma-Eura –kuntaliitosprosessista. Erittelen ja analysoin neuvottelujen etenemistä, erittelen miten valtuustopuolueet suhtautuivat kuntaliitokseen sekä pohdin mitkä tekijät vaikuttivat kielteisen liitospäätöksen syntyyn.
Tutkimus on tapaustutkimus, joka etenee kronologisesti. Primääriaineistona ovat kaupungin- ja kunnanhallitusten ja valtuustojen pöytäkirjat sekä teemahaastattelut suurimpien valtuustopuolueiden edustajille, jotka olivat tiiviisti mukana kuntaliitosneuvotteluissa.
Prosessissa vaikuttivat sekä aluepoliittiset että kansallisen politiikan voimat. Kuntien väsymys kuntaliitosselvitysten tekemiseen oli havaittavissa prosessista, kun Eura oli vain muutama vuosi sitten neuvotellut liitoksesta Pyhäjärviseudun kuntien kanssa. Neuvottelukumppanina euralaiset näkivät Rauman liian suurena kaupunkina, joka liitoksen myötä voisi päätöksen teon lisäksi etäännyttää myös palvelut Eurasta. Myös päätöksentekokeväänä käydyt eduskuntavaalit vaikuttivat prosessiin, kun keskustan vaalivoitto näytti ilmeiseltä.