Urheilija vai opiskelija? Roolien välinen tasapaino ja taustatekijöiden yhteys urheilulukiolaisten identiteettiin

Abstract

Tässä tutkimuksessa lukioikäisten nuorten kykyä yhdistää opinnot ja urheilu tarkasteltiin identiteetin näkökulmasta. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, missä määrin nämä roolit ovat tasapainossa tai epätasapainossa keskenään ja millaiset tekijät siihen vaikuttavat. Aiempi kaksoisuratutkimus on keskittynyt opintojen ja urheilun yhdistämisen haasteisiin, mutta yksilön kehitykseen liittyvät näkökulmat ovat jääneet taka-alalle. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ensin opiskelija- ja urheilijaidentiteetin voimakkuuksien eroja koko aineistossa sekä tyttöjen ja poikien välillä. Toiseksi selvitettiin, millaisia identiteettiprofiililtaan erilaisia ryhmiä nuorilla urheilijoilla on havaittavissa lukion alussa sekä miten sukupuoli, urheilulaji, urheiluun liittyvät tavoitteet sekä urheilu- ja opintomenestys selittävät tiettyyn identiteettiryhmään kuulumista. Tutkimus on osa ”Winning in the Long Run” –tutkimushanketta, jossa seurataan kilpa- ja huippu-urheilussa lahjakkaiden nuorten psykososiaalista kehitystä ja akateemista suuntautumista lukiovuosien aikana urheiluun liittyvän urakehityksen rinnalla. Syksyllä 2015 suoritettuun kyselytutkimukseen osallistui 391 urheilulukion ensimmäisellä luokalla olevaa nuorta ympäri Suomen. Nuorten identiteettiä arvioitiin kahdella lomakkeella: opiskelijaidentiteetin voimakkuutta mitattiin SIMS- ja urheilijaidentiteetin voimakkuutta AIMS -kyselylomakkeilla. Tulokset osoittivat nuorten urheilijaidentiteetin olevan opiskelijaidentiteettiä voimakkaampi. Sukupuolella ja identiteetillä oli yhdysvaikutus; tyttöjen opiskelijaidentiteetti oli voimakkaampi kuin poikien, mutta urheilijaidentiteetin suhteen sukupuolten välillä ei havaittu eroa. Tutkimus osoitti nuorilla olevan erilaisia identiteettiprofiileja: tasapainoinen (34 %), jäsentymätön (37 %) ja urheilijapainotteinen (29 %) identiteetti. Hyvä opintomenestys, korkeat tavoitteet urheilussa ja naissukupuoli olivat yhteydessä tasapainoiseen identiteettiin. Heikko opintomenestys, talviolympialaji, korkeat tavoitteet urheilussa sekä miessukupuoli puolestaan voimistivat urheilijapainotteista identiteettiä. Miessukupuoli ja muihin ryhmiin verrattuna matalammat tavoitteet urheilussa olivat yhteydessä jäsentymättömään identiteettiin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta kyvyn tasapainoilla urheilijan ja opiskelijan roolien välillä olevan monen tekijän summa. Tukipalveluiden kehittäminen, oikein kohdistetut interventiot sekä valmentajien ja vanhempien ymmärrys nuoruusiän identiteetin kehittymisestä kilpaurheilun kontekstissa ovat nuorten tasapainoisen identiteetin kehityksen kannalta tärkeitä teemoja tulevaisuudessa.