The use of justificatory language - Case study of the Additional Protocol to the Council of Europe Convention on the Prevention of Terrorism
Veijonen, Siiri (2017-06-06)
The use of justificatory language - Case study of the Additional Protocol to the Council of Europe Convention on the Prevention of Terrorism
Veijonen, Siiri
(06.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
The thesis examines use of justificatory language in the conventions of the Council of Europe. The Additional Protocol to the Council of Europe Convention on the Prevention of Terrorism is analysed as a case study. The audience of the work is the Treaty Office of the Council of Europe. The purpose of the thesis is to help the Treaty Office of the Council of Europe to pay more attention to the language and the justifications they use and possible effects of the language and justifications to human rights. The language and the justifications are studied with the help of following research questions: How is the obligation to criminalise set to state parties justified in the international conventions of the Council of Europe? How is the languages used to justify the criminalisations in the international conventions of the Council of Europe? What kinds of issues concerning human rights do the justifications and the language used in these conventions raise?
The Additional Protocol to the Council of Europe Convention on the Prevention of Terrorism and its Explanatory Report are the materials examined with those questions. The methods which have been used in the thesis are discourse analysis and legal dogmatic. The criminalisation obligations are justified with the harm principle, the last resort principle and the proportionality principle. The language which justifies the criminalisation obligations uses the human rights are protected, the criminalisations are necessary and the criminalisations unify the states -discourses. The issues concerning human rights raised by the language and the justifications used are amongst other things to do with states´ compliance with human rights, the power of the Council of Europe to shape human rights in Europe and unwillingness of the Council of Europe to take action to protect human rights. The Council of Europe is recommended to pay more attention to the language it uses in the Conventions and to the effect of the language to human rights. It is also recommended that the Organisation carefully examines justifications for criminalisations before drafting a convention with criminalisation obligations and that it publishes these examinations. Tutkielma selvitetään sitä, miten kieltä käytettään oikeuttamaan tekoja Euroopan neuvoston sopimuksissa. Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjaa tarkastellaan esimerkkinä tästä. Gradun yleisö on Euroopan neuvoston sopimus toimisto (Treaty Office). Gradun tarkoitus on auttaa Euroopan neuvostoa kiinnittämään enemmän huomiota käyttämäänsä kieleen ja kriminalisointiperiaatteisiin sekä näiden seikkojen mahdollisiin ihmisoikeus vaikutuksiin. Kieltä ja kriminalisointi periaatteitta tutkitaan seuraavien tutkimuskysymysten avulla: Miten valtioille asetettu kriminalisointivelvoitteet oikeutettaan kriminalisointiperiaatteiden avulla Euroopan neuvoston sopimuksissa? Miten valtioille asetetut kriminalisointivelvoitteet oikeutetaan kielen avulla Euroopan neuvoston sopimuksissa? Millaisia ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmia sopimuksissa käytetyt kriminalisointivelvoitteet ja kieli nostavat esiin?
Tutkimuskysymyksiin vastataan terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjaa ja sen selitysmuistiota tarkastelemalla. Tutkielmassa käytettään metodeina diskurssianalyysia ja oikeusdogmatiikkaa. Kriminalisointivelvoitteet oikeutetaan Ultima ratio – periaatteen, oikeushyvien suojelun periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen avulla. Kieli, joka oikeuttaa kriminalisointivelvoitteet, käyttää ihmisoikeus ovat turvattuja, kriminalisoinnit ovat välttämättömiä ja kriminalisoinnit yhdistävät valtioita – diskursseja. Ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat, joita sopimuksissa käytetyt kriminalisointivelvoitteet ja kieli nostavat esiin, liittyvät muun muassa valtioiden ihmisoikeuksien noudattamiseen, Euroopan neuvoston valtaan muodostaa ihmisoikeudet Euroopassa ja Euroopan neuvoston haluttomuuteen tehdä ihmisoikeuksia suojaavia toimia. Euroopan neuvoston suositellaan kiinnittävän enemmän huomioita kieleen, jota se käyttää sopimuksissaan ja tämän kielen ihmisoikeusvaikutuksiin. Järjestön suositellaan myös tutkivat kriminalisointien kriminalisointiperiaatteiden mukaisuuden ennen kriminalisointivelvoitteita sisältävien sopimusten valmistelua.
The Additional Protocol to the Council of Europe Convention on the Prevention of Terrorism and its Explanatory Report are the materials examined with those questions. The methods which have been used in the thesis are discourse analysis and legal dogmatic. The criminalisation obligations are justified with the harm principle, the last resort principle and the proportionality principle. The language which justifies the criminalisation obligations uses the human rights are protected, the criminalisations are necessary and the criminalisations unify the states -discourses. The issues concerning human rights raised by the language and the justifications used are amongst other things to do with states´ compliance with human rights, the power of the Council of Europe to shape human rights in Europe and unwillingness of the Council of Europe to take action to protect human rights. The Council of Europe is recommended to pay more attention to the language it uses in the Conventions and to the effect of the language to human rights. It is also recommended that the Organisation carefully examines justifications for criminalisations before drafting a convention with criminalisation obligations and that it publishes these examinations.
Tutkimuskysymyksiin vastataan terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjaa ja sen selitysmuistiota tarkastelemalla. Tutkielmassa käytettään metodeina diskurssianalyysia ja oikeusdogmatiikkaa. Kriminalisointivelvoitteet oikeutetaan Ultima ratio – periaatteen, oikeushyvien suojelun periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen avulla. Kieli, joka oikeuttaa kriminalisointivelvoitteet, käyttää ihmisoikeus ovat turvattuja, kriminalisoinnit ovat välttämättömiä ja kriminalisoinnit yhdistävät valtioita – diskursseja. Ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat, joita sopimuksissa käytetyt kriminalisointivelvoitteet ja kieli nostavat esiin, liittyvät muun muassa valtioiden ihmisoikeuksien noudattamiseen, Euroopan neuvoston valtaan muodostaa ihmisoikeudet Euroopassa ja Euroopan neuvoston haluttomuuteen tehdä ihmisoikeuksia suojaavia toimia. Euroopan neuvoston suositellaan kiinnittävän enemmän huomioita kieleen, jota se käyttää sopimuksissaan ja tämän kielen ihmisoikeusvaikutuksiin. Järjestön suositellaan myös tutkivat kriminalisointien kriminalisointiperiaatteiden mukaisuuden ennen kriminalisointivelvoitteita sisältävien sopimusten valmistelua.