Sniffin’ Sticks ja muut hajutestit hajuaistin tutkimisessa
Raittola, Auri (2017-06-12)
Sniffin’ Sticks ja muut hajutestit hajuaistin tutkimisessa
Raittola, Auri
(12.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Hajuaisti on näkö- ja kuuloaistiin verrattuna jäänyt melko vähälle huomiolle. Hajuaistin ongelmat vaikuttavat kuitenkin usein elämänlaatuun ja ovat tärkeitä esimerkiksi ruuasta nauttimisen, sosiaalisen kanssakäymisen ja vaarojen havaitsemisen kannalta. Lisäksi heikentynyt hajuaisti voi olla yksi oire monessa sairaudessa, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa sekä erilaisissa hajuepiteelin tulehduksissa, autoimmuunisairauksissa, kilpirauhasen vajaatoiminnassa ja masennuksessa.
Hajutestit ovat tärkeä diagnostinen väline hajuaistin ongelmien havaitsemisessa ja varmentamisessa. Tyypillisimpiä hajutestejä ovat tunnistus-, kynnys- ja erotustestit. Tunnistustesteistä käytetyin on UPSIT (University of Pennsylvania Smell Identification Test, Yhdysvallat), joka on laajalti käytetty ja validoitu kaupallinen testi. Tunnistustestit ovat muita testejä riippuvaisempia kulttuuritaustasta. Monet testit myös yhdistävät useita testityyppejä. Sniffin’ Sticks Extended (Saksa) on testisarja, joka sisältää kynnys-, erotus-, ja tunnistustestin. Sniffin’ Sticks on UPSIT:in tavoin erittäin käytetty ja hyvin validoitu kaupallinen testi.
Tässä työssä testattiin 117 henkilön hajuaisti Sniffin’ Sticks Extended -hajutestillä ja näistä 43:n hajuaisti myös itse kehitetyllä yrttihajutestillä. Tavoitteena oli validoida Sniffin’ Sticks ja sen suomenkielinen käännös Suomessa käytettäväksi. Lisäksi tutkittiin hajuaistin tarkkuuden vaikutusta siihen, miten tutkittava kokee ympäristönsä hajut ja miten hajuaisti vaikuttaa yrttien ja mausteiden käyttöön ja niiden tunnistamiseen.
Hajuaistin tarkkuus ei korreloinut itse arvioidun hajuaistin tarkkuuden kanssa. Sen sijaan oma arvio korreloi sen kanssa, miten häiritseväksi ympäristön hajut koettiin. Naiset raportoivat miehiä useammin kokevansa häiritseviä hajuja. Yrttitestin tulos korreloi hajutestin kokonaispistemäärän kanssa, mutta ei yksittäisten osatestien tulosten kanssa. Yrttejä ja mausteita ruuanlaitossa käyttävät tunnistivat yrttejä muita paremmin. Sniffin’ Sticks sopi hyvin käytettäväksi Suomessa.
Hajutestit ovat tärkeä diagnostinen väline hajuaistin ongelmien havaitsemisessa ja varmentamisessa. Tyypillisimpiä hajutestejä ovat tunnistus-, kynnys- ja erotustestit. Tunnistustesteistä käytetyin on UPSIT (University of Pennsylvania Smell Identification Test, Yhdysvallat), joka on laajalti käytetty ja validoitu kaupallinen testi. Tunnistustestit ovat muita testejä riippuvaisempia kulttuuritaustasta. Monet testit myös yhdistävät useita testityyppejä. Sniffin’ Sticks Extended (Saksa) on testisarja, joka sisältää kynnys-, erotus-, ja tunnistustestin. Sniffin’ Sticks on UPSIT:in tavoin erittäin käytetty ja hyvin validoitu kaupallinen testi.
Tässä työssä testattiin 117 henkilön hajuaisti Sniffin’ Sticks Extended -hajutestillä ja näistä 43:n hajuaisti myös itse kehitetyllä yrttihajutestillä. Tavoitteena oli validoida Sniffin’ Sticks ja sen suomenkielinen käännös Suomessa käytettäväksi. Lisäksi tutkittiin hajuaistin tarkkuuden vaikutusta siihen, miten tutkittava kokee ympäristönsä hajut ja miten hajuaisti vaikuttaa yrttien ja mausteiden käyttöön ja niiden tunnistamiseen.
Hajuaistin tarkkuus ei korreloinut itse arvioidun hajuaistin tarkkuuden kanssa. Sen sijaan oma arvio korreloi sen kanssa, miten häiritseväksi ympäristön hajut koettiin. Naiset raportoivat miehiä useammin kokevansa häiritseviä hajuja. Yrttitestin tulos korreloi hajutestin kokonaispistemäärän kanssa, mutta ei yksittäisten osatestien tulosten kanssa. Yrttejä ja mausteita ruuanlaitossa käyttävät tunnistivat yrttejä muita paremmin. Sniffin’ Sticks sopi hyvin käytettäväksi Suomessa.