Nykypropaganda venäläisessä lehdistössä: Näkökulma lehdistönvapauden ja mielipiteiden muokkauksen tutkimukseen
Kulmala, Ekaterina (2017-06-12)
Nykypropaganda venäläisessä lehdistössä: Näkökulma lehdistönvapauden ja mielipiteiden muokkauksen tutkimukseen
Kulmala, Ekaterina
(12.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada selville millä tavalla venäläisessä lehdistössä raportoidaan ulkomaan uutisista. Tutkimuksessa keskitytään lehdistössä esiintyvän propagandan etsimiseen ja määrittelemiseen diskurssianalyysin avulla. Tutkimuksessa käytetään agenda-setting teoriaa, jonka avulla tutkitaan mitä asioita lehdistössä priorisoidaan ja nostetaan esille ja millaisia mielikuvia uutisaiheista luodaan.
Tutkimuksen aineistona on viisi venäläistä sanomalehteä, jotka ovat kaikki eri tahojen omistuksessa. Sanomalehdistä etsitään samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia ottaen huomioon omistajien keskinäiset suhteet ja heidän asemansa politiikassa. Huomioon ei oteta vain valtion ja median suhdetta, vaan myös median ja kansan suhde on olennainen tutkimuksen kannalta. Tutkimuksessa myös tutkitaan kyselytuloksen vastauksia ja vertaillaan niitä median sisältöön sekä sen luomiin mielikuviin.
Tutkimuksen tulos paljasti, että lehdistöllä on vapaus valita priorisoitavat uutisaiheensa, mutta ulkomaan uutisissa usein priorisoitiin Venäjän valtion omia linjauksia. Ulkomaan uutiset liittyivät yleensä jollain tapaa Venäjään tai niissä luotiin mielikuvaa Venäjästä vahvana suurvaltana. Sanomalehtien omistajuus ei vaikuttanut ulkomaan uutisten sisältöön näkyvästi, mutta uutisaiheet valikoituivat usein omistajien ja päätoimittajien intressien mukaan. Vaikka jotkut lehtien omistajat olivat kilpailevien puolueiden edustajia, niiden lehtien sisällöstä ei löytynyt kilpailevia näkökulmia, vaan Venäjän suurvalta-aseman vahvistaminen uutisten kautta oli kaikkia lehtiä yhdistävä tekijä. Kyselytuloksen vastaukset mukailivat lehtien sisältöä ja sen sävyä, mutta eivät sulkeneet vastakkaisia mielipiteitä pois.
Tutkimuksen aineistona on viisi venäläistä sanomalehteä, jotka ovat kaikki eri tahojen omistuksessa. Sanomalehdistä etsitään samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia ottaen huomioon omistajien keskinäiset suhteet ja heidän asemansa politiikassa. Huomioon ei oteta vain valtion ja median suhdetta, vaan myös median ja kansan suhde on olennainen tutkimuksen kannalta. Tutkimuksessa myös tutkitaan kyselytuloksen vastauksia ja vertaillaan niitä median sisältöön sekä sen luomiin mielikuviin.
Tutkimuksen tulos paljasti, että lehdistöllä on vapaus valita priorisoitavat uutisaiheensa, mutta ulkomaan uutisissa usein priorisoitiin Venäjän valtion omia linjauksia. Ulkomaan uutiset liittyivät yleensä jollain tapaa Venäjään tai niissä luotiin mielikuvaa Venäjästä vahvana suurvaltana. Sanomalehtien omistajuus ei vaikuttanut ulkomaan uutisten sisältöön näkyvästi, mutta uutisaiheet valikoituivat usein omistajien ja päätoimittajien intressien mukaan. Vaikka jotkut lehtien omistajat olivat kilpailevien puolueiden edustajia, niiden lehtien sisällöstä ei löytynyt kilpailevia näkökulmia, vaan Venäjän suurvalta-aseman vahvistaminen uutisten kautta oli kaikkia lehtiä yhdistävä tekijä. Kyselytuloksen vastaukset mukailivat lehtien sisältöä ja sen sävyä, mutta eivät sulkeneet vastakkaisia mielipiteitä pois.