Tasa-arvo ja feminismi eivät kuulu yhteen!!! Diskurssianalyyttinen tutkimus HS.fi-sivuston feminismiä kritisoivasta kommentoinnista.

Abstract

Feminismi herättää voimakkaita tunteita ja keskustelua Suomessa. Pro gradu -tutkielmani paneutuu tämän keskustelun yhteen osa-alueeseen, HS.fi-sivuston kommenttiosioon. Tarkkaan ottaen tutkimus painottuu feminismiä vastustaviin päädiskursseihin ”epätasa-arvo”, ”naisasia” ja ”miesasia” sekä näiden aladiskursseihin. Feminismi määrittyy tutkielmassani moninaiseksi liikkeeksi, jonka sisälle ja historiaan mahtuu lukuisia eri suuntauksia. Feminismin historian olen yksinkertaistetusti kolmeen aaltoon, joita tarkastelen työssäni lyhyesti.

Lähestymiseni on diskurssianalyyttinen: tutkielman lähtökohtana on tarkastella, millaista kuvaa feminismistä rakennetaan ja millaisia puhetapoja siihen käytetään. Lisäksi pyrin tutkielmassani erittelemään valta-, vasta- ja vaihtoehtodiskursseja. Otan työssäni huomioon myös kielenkäytön tilanteisen vaihtelun, eli tässä tapauksessa nettikielen merkityksen analyysissa.

Aineistoni koostuu yhteensä 202 kommentista, jotka on koottu 21 HS.fi-sivuston verkkojulkaisusta. Julkaisujen ajankohta asettuu vuoden 2014 alusta vuoden 2015 loppuun. Aineisto on valittu monivaiheisen prosessin kautta, mutta merkittävimpinä valinta- ja lajitteluperusteina ovat olleet feminismiä käsittelevien kommenttien etsiminen sekä analyysin rajaukseen sopivien diskurssien nimeäminen ja tunnistaminen.

Tutkimuksestani selviää, että ”epätasa-arvodiskurssin” avulla rakennetaan kuvaa liikkeestä, jonka pyrkimyksenä ei ole tasapuolisesti ajaa tasa-arvoa. Naisasia-diskurssissa tätä kuvaa tuetaan korostamalla feminismiä naisten asioita tai etuoikeuksia ajavana liikkeenä. ”Miesasiadiskurssi” puolestaan jatkaa jo pitkään jatkunutta keskustelua feminismin ja miesten ongelmallisesta suhteesta. Valtadiskurssin asemaan asettuu puolestaan naisasialiike-aladiskurssi. Vaihtoehtodiskursseja käsittelemästäni aineistostani ei löytynyt yhtään. Loput diskursseista asettuvat vastadiskurssien asemaan, mutta esimerkiksi ”epätasa-arvodiskurssin” kohdalla on havaittavissa merkkejä hegemonisoitumisesta.