Näkemykset välttämättömyyskuluttamisesta Suomessa Ajallinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2015
Kuokkanen, Henna (2017-06-13)
Näkemykset välttämättömyyskuluttamisesta Suomessa Ajallinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2015
(13.06.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201706137166
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201706137166
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on suomalaisten välttämättömyysnäkemykset ja näiden näkemysten ajallinen kehitys vuosina 1995, 2005 ja 2015. Tutkimuksessa tarkastellaan postmodernia kulutusyhteiskuntaa ja välttämättömyyskuluttamista sekä sukupuolen, kotitalouden käytettävissä olevien tulojen ja lapsilukumäärän vaikutusta kuluttamiseen.
Tutkimusaineistona käytettiin Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineen vuosina 1995, 2005 ja 2015 postikyselyinä keräämiä aineistoja, ns. KONSE-aineistoja. Perusjoukkoina ovat vuonna 1995 15–70-vuotiaat, vuonna 2005 19–71-vuotiaat ja vuonna 2015 17–83-vuotiaat suomalaiset. Menetelminä käytettiin suoria jakamia ja logistista regressioanalyysia.
Suomalaiset pitivät välttämättöminä hyödykkeinä hyvin arkisina pidettäviä hyödykkeitä, kuten lämmintä ruokaa kerran päivässä tai modernia asuntoa. Myös terveydenhuoltoon liittyvät palvelut ovat suomalaisten arjessa välttämättömiä. Suurin välttämättömyysnäkemysten ajallinen muutos tapahtui informaatioteknologiaan liittyvissä hyödykkeissä. Sukupuoli osoittautui hyvin merkittäväksi välttämättömyysnäkemysten selittäjäksi. Sen sijaan muut selittävät tekijät eivät olleet juurikaan merkityksellisiä. Naiset määrittivät selvästi useammin kuin miehet terveydenhuoltoon liittyviä palveluita välttämättömiksi. Informaatioteknologiahyödykkeiden kohdalla naisten välttämättömyysnäkemykset ovat selvästi lisääntyneet vuodesta 1995 alkaen.
Välttämättömyyskulutustutkimus on ollut etenkin Suomeessa vähäistä ja se on kohdistunut lähinnä eri tulo- tai ikäryhmien välisten erojen tarkasteluun. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, eroavatko yksilöiden välttämättömyysnäkemykset kansainvälisessä tarkastelussa.
Tutkimusaineistona käytettiin Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineen vuosina 1995, 2005 ja 2015 postikyselyinä keräämiä aineistoja, ns. KONSE-aineistoja. Perusjoukkoina ovat vuonna 1995 15–70-vuotiaat, vuonna 2005 19–71-vuotiaat ja vuonna 2015 17–83-vuotiaat suomalaiset. Menetelminä käytettiin suoria jakamia ja logistista regressioanalyysia.
Suomalaiset pitivät välttämättöminä hyödykkeinä hyvin arkisina pidettäviä hyödykkeitä, kuten lämmintä ruokaa kerran päivässä tai modernia asuntoa. Myös terveydenhuoltoon liittyvät palvelut ovat suomalaisten arjessa välttämättömiä. Suurin välttämättömyysnäkemysten ajallinen muutos tapahtui informaatioteknologiaan liittyvissä hyödykkeissä. Sukupuoli osoittautui hyvin merkittäväksi välttämättömyysnäkemysten selittäjäksi. Sen sijaan muut selittävät tekijät eivät olleet juurikaan merkityksellisiä. Naiset määrittivät selvästi useammin kuin miehet terveydenhuoltoon liittyviä palveluita välttämättömiksi. Informaatioteknologiahyödykkeiden kohdalla naisten välttämättömyysnäkemykset ovat selvästi lisääntyneet vuodesta 1995 alkaen.
Välttämättömyyskulutustutkimus on ollut etenkin Suomeessa vähäistä ja se on kohdistunut lähinnä eri tulo- tai ikäryhmien välisten erojen tarkasteluun. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, eroavatko yksilöiden välttämättömyysnäkemykset kansainvälisessä tarkastelussa.