Postiluukusta tuli letkulla kaasua – Absoluuttinen Nollapiste -yhtyeen Suljettu-albumin lauserakenteiden tarkastelua
Yli-Kovanen, Sanna (2017-06-13)
Postiluukusta tuli letkulla kaasua – Absoluuttinen Nollapiste -yhtyeen Suljettu-albumin lauserakenteiden tarkastelua
Yli-Kovanen, Sanna
(13.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastelen Absoluuttinen Nollapiste -yhtyeen vuonna 1999 ilmestyneen Suljettu-albumin sanoitusten lauserakenteita. Analysoitavia lauseita on yhteensä 348 kappaletta. Suljettu on Absoluuttisen Nollapisteen neljäs pitkäsoitto ja niin sanottu teema-albumi, joka kertoo yhtenäisen tarinan. Sanoituksilla on siis kaksi tehtävää: ensinnäkin ne toimivat musiikin kielellisenä osana ja toisaalta rakentavat albumin kertomusta. Tutkimus ei ole sidottu mihinkään tiettyyn teoriaan, vaan tutki¬musote on aineistolähtöinen.
Suljetun lauseet on tutkimuksessa jaoteltu kolmella eri tavalla. Ensinnäkin lauseet on jaoteltu Ison suomen kieliopin modaalisten ja syntaktisten lausetyyppien mukaan. Näiden lisäksi käytössä on myös kolmas jaottelu, joka perustuu lauseen verbin ja mahdollisen subjektin sanajärjes¬tykseen. Tässä jaottelussa lauseet on jaettu kolmeen ryhmään: lauseisiin, joissa subjekti on verbin edellä, lauseisiin, joissa subjekti on verbin jäljessä sekä lauseisiin, joissa ei ole ilmipantua subjektia. Eri jaotteluperusteilla muodostettuja lausejoukkoja käsitellään tutkimuksessa ensin kvantitatiivisesti ja sitten kvalitatiivisesti. Tällä tavoin pyritään luomaan mahdollisimman kattava kuvaus teksti¬kokonaisuuden lauseista ja toisaalta tuomaan esiin lauseiden erityispiirteitä.
Tutkimuksen perusteella modaalisista lausetyypeistä kysymys- ja käskylauseita on aineistossa selvästi väitelauseita vähemmän, mutta niillä on silti omat tehtävänsä albumin tarinan kuljettamisessa. Syntaktisista lausetyypeistä transitiivi- ja intransitiivi¬lauseet ovat yleisimpiä: ryhmiin kuuluu yhteensä 83 % kaikista tutkimuksessa käsitel¬lyistä lauseista. Sen sijaan erikoislausetyyppien osuus on vain 5 %. Lauseen verbiä ja mahdollista subjektia tarkasteltaessa suurimman ryhmän (53 %) muodostavat lauseet, joista ilmipantu subjekti puuttuu kokonaan. Ilmisubjektin sisältävistä lauseista valta¬osassa subjekti sijaitsee verbin edellä, sillä verbinjälkeisten subjektien osuus ilmisub¬jekteista on 23 %. Muiden verbin täydennysten suhteen albumilla on hieman enemmän vaihtelua.
Jos Suljetulla käytetään tunnusmerkkistä sanajärjestystä, useimmiten syyt ovat saman¬laisia kuin asiakielisessä tekstissä, jossa erilaiset painotukset, konstituenttien pituus ja lauseen informaatiorakenne voivat vaikuttaa sanajärjestykseen. Näiden syiden lisäksi Suljetulla on tunnistettavissa laululyriikalle erityisiä sanajärjestysmuutoksia aiheuttavia tekijöitä, kuten sanojen äännerakenne, tavumäärä ja tavujen painollisuus. Myös pyrki¬mykset tuottaa säkeenloppuinen riimipari tai muodostaa säkeistön muiden säkeiden kanssa symmetrinen lause voivat muuttaa lauseen sanajärjestystä.
Suljetun lauseet on tutkimuksessa jaoteltu kolmella eri tavalla. Ensinnäkin lauseet on jaoteltu Ison suomen kieliopin modaalisten ja syntaktisten lausetyyppien mukaan. Näiden lisäksi käytössä on myös kolmas jaottelu, joka perustuu lauseen verbin ja mahdollisen subjektin sanajärjes¬tykseen. Tässä jaottelussa lauseet on jaettu kolmeen ryhmään: lauseisiin, joissa subjekti on verbin edellä, lauseisiin, joissa subjekti on verbin jäljessä sekä lauseisiin, joissa ei ole ilmipantua subjektia. Eri jaotteluperusteilla muodostettuja lausejoukkoja käsitellään tutkimuksessa ensin kvantitatiivisesti ja sitten kvalitatiivisesti. Tällä tavoin pyritään luomaan mahdollisimman kattava kuvaus teksti¬kokonaisuuden lauseista ja toisaalta tuomaan esiin lauseiden erityispiirteitä.
Tutkimuksen perusteella modaalisista lausetyypeistä kysymys- ja käskylauseita on aineistossa selvästi väitelauseita vähemmän, mutta niillä on silti omat tehtävänsä albumin tarinan kuljettamisessa. Syntaktisista lausetyypeistä transitiivi- ja intransitiivi¬lauseet ovat yleisimpiä: ryhmiin kuuluu yhteensä 83 % kaikista tutkimuksessa käsitel¬lyistä lauseista. Sen sijaan erikoislausetyyppien osuus on vain 5 %. Lauseen verbiä ja mahdollista subjektia tarkasteltaessa suurimman ryhmän (53 %) muodostavat lauseet, joista ilmipantu subjekti puuttuu kokonaan. Ilmisubjektin sisältävistä lauseista valta¬osassa subjekti sijaitsee verbin edellä, sillä verbinjälkeisten subjektien osuus ilmisub¬jekteista on 23 %. Muiden verbin täydennysten suhteen albumilla on hieman enemmän vaihtelua.
Jos Suljetulla käytetään tunnusmerkkistä sanajärjestystä, useimmiten syyt ovat saman¬laisia kuin asiakielisessä tekstissä, jossa erilaiset painotukset, konstituenttien pituus ja lauseen informaatiorakenne voivat vaikuttaa sanajärjestykseen. Näiden syiden lisäksi Suljetulla on tunnistettavissa laululyriikalle erityisiä sanajärjestysmuutoksia aiheuttavia tekijöitä, kuten sanojen äännerakenne, tavumäärä ja tavujen painollisuus. Myös pyrki¬mykset tuottaa säkeenloppuinen riimipari tai muodostaa säkeistön muiden säkeiden kanssa symmetrinen lause voivat muuttaa lauseen sanajärjestystä.