Momentum-, koko- ja B/M-anomaliat sekä niiden yhteisvaikutus Pohjoismaiden osakemarkkinoilla: Empiirinen tutkimus vuosilta 2009–2016
Juhola, Timo (2017-06-14)
Momentum-, koko- ja B/M-anomaliat sekä niiden yhteisvaikutus Pohjoismaiden osakemarkkinoilla: Empiirinen tutkimus vuosilta 2009–2016
Juhola, Timo
(14.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena toimii kolmen osakemarkkina-anomalian tutkiminen Pohjoismaiden osakemarkkinoilla. Tällöin tarkasteluun tulevat momentum-, B/M- (tai tämän käänteisluvulla mitattu P/B-) ja koko-anomaliat Pohjoismaiden osakemarkkinoilla. Tarkasteluun tulevalla aiheella on tarkoitus tutkia osakemarkkinoiden tehokkuutta Pohjoismaissa, jolloin saadut tulokset anomalioista ilmentävät poikkeamia joko tehokkaiden markkinoiden hypoteesista tai arvonmääritysmallien eli osakkeen oikean arvon määrittävien laskennallisten mallien käytännön toimivuudesta. Tämä tutkimus kuvaakin siten osakemarkkinoiden tehokkuutta siinä mielessä, että mikäli anomalioita ei ole havaittavissa, osakkeiden hinnat ”mittaavat täysin” kaikkea saatavilla olevaa informaatiota. Tällöin sijoittajalle ei ole saatavilla ylisuuria tuottoja tarkasteluajanjaksona, jolloin sijoittajan tuottojen suuruus riippuu ainoastaan otetun riskin määrästä. Mikäli anomalioita on havaittavissa Pohjoismaiden osakemarkkinoilla, olisi sijoittaja voinut saada huomattavia ylisuuria tuottoja, jolloin osakkeet olisivat tuottaneet huomattavasti enemmän kuin niiden sisältämän riskin mukaan niiden olisi pitänyt. Ylisuuria tuottoja mitattaessa käytetään jensenin alfaa sekä sharpen lukua, jotka huomioivat osakkeiden taustalla vaikuttavan riskin tuottoja arvioitaessa.
Tutkimusmetodina toimii kvantitatiivinen tutkimustapa, jolloin edellisen kahdeksan vuoden toteutuneiden osakemarkkinatuottojen perusteella arvioidaan anomalioiden ilmenemistä. Tällöin tutkimuksen empiirisessä osuudessa tarkastellaan jokaisen anomalian yhteisvaikutusta pareittain. Kaikki osakemarkkinoilla tarkasteluajanjakson kaupankäynnin kohteena olleet osakkeet jaetaan jokaisen anomalian yhteisvaikutuksen mukaan 25 eri portfolioon, jotta anomalioiden mukaiset osakeryhmät voidaan tarpeeksi tarkasti eritellä toisistaan ja näiden pohjalta arvioida anomalioiden ilmenemistä. Tutkielman aineistona toimii kaikkien viiden eri maan eli Ruotsin, Suomen, Norjan, Tanskan ja Islannin osakemarkkinoilla kaupankäynnin kohteena olleet osakkeet ajanjaksona 2009–2016. Lopputuloksena huomataan momentum- ja B/M-anomalioiden mukaisia tuottoja tarkasteltavalla alueella. Lisäksi huomataan käänteinen kokoanomalia.
Pohjoismaiden osakemarkkinoilla voidaan siten jossain määrin huomata ilmenevän anomalioita ja tämä saattaa mahdollisesti viitata osakemarkkinoiden tehottomuuteen kaikilla kolmella informaatiotehokkuuden tasolla. Sijoittajalle olisi siten ollut saatavilla tarkasteluajanjaksolla huomattavia ylisuuria tuottoja sijoittamalla anomalioiden mukaan muodostettuihin yhteisportfolioihin. Saatujen empiiristen havaintojen tilastollinen merkitsevyys on kuitenkin heikkoa, jolloin ei voida varmasti päätellä anomalioiden esiintymistä Pohjoismaiden osakemarkkinoilla.
Tutkimusmetodina toimii kvantitatiivinen tutkimustapa, jolloin edellisen kahdeksan vuoden toteutuneiden osakemarkkinatuottojen perusteella arvioidaan anomalioiden ilmenemistä. Tällöin tutkimuksen empiirisessä osuudessa tarkastellaan jokaisen anomalian yhteisvaikutusta pareittain. Kaikki osakemarkkinoilla tarkasteluajanjakson kaupankäynnin kohteena olleet osakkeet jaetaan jokaisen anomalian yhteisvaikutuksen mukaan 25 eri portfolioon, jotta anomalioiden mukaiset osakeryhmät voidaan tarpeeksi tarkasti eritellä toisistaan ja näiden pohjalta arvioida anomalioiden ilmenemistä. Tutkielman aineistona toimii kaikkien viiden eri maan eli Ruotsin, Suomen, Norjan, Tanskan ja Islannin osakemarkkinoilla kaupankäynnin kohteena olleet osakkeet ajanjaksona 2009–2016. Lopputuloksena huomataan momentum- ja B/M-anomalioiden mukaisia tuottoja tarkasteltavalla alueella. Lisäksi huomataan käänteinen kokoanomalia.
Pohjoismaiden osakemarkkinoilla voidaan siten jossain määrin huomata ilmenevän anomalioita ja tämä saattaa mahdollisesti viitata osakemarkkinoiden tehottomuuteen kaikilla kolmella informaatiotehokkuuden tasolla. Sijoittajalle olisi siten ollut saatavilla tarkasteluajanjaksolla huomattavia ylisuuria tuottoja sijoittamalla anomalioiden mukaan muodostettuihin yhteisportfolioihin. Saatujen empiiristen havaintojen tilastollinen merkitsevyys on kuitenkin heikkoa, jolloin ei voida varmasti päätellä anomalioiden esiintymistä Pohjoismaiden osakemarkkinoilla.