Yrityksen julkinen listautuminen ja listautumisen jälkeinen markkinakehitys Suomessa ja muualla Euroopassa
Aaltonen, Olli-Pekka (2017-06-19)
Yrityksen julkinen listautuminen ja listautumisen jälkeinen markkinakehitys Suomessa ja muualla Euroopassa
Aaltonen, Olli-Pekka
(19.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Yritykset listautuvat pörssiin esimerkiksi kerätäkseen pääomaa tai vanhat omistajat haluavat luopua omistuksistaan. Tutkielmassani mielenkiinto kohdistui kahteen julkisen listautumisen jälkeiseen markkinakehityksen ilmiöön. Ajallisesti ensimmäinen ilmiö liittyy ensimmäisen kaupankäyntipäivän tuottoihin. Tieteellisissä tutkimuksissa tästä puhutaan alihinnoitteluilmiönä, koska tuottojen oletetaan olevan ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä selvästi positiiviset. Suurimman painoarvon työssäni sai kuitenkin toinen ilmiö. Se liittyy pitkän aikavälin markkinakehitykseen listautumisen jälkeen. Tieteellisissä artikkeleissa kehityksestä on puhuttu pitkän aikavälin alisuoriutumisena, koska listautuneiden yritysten osakkeiden markkinakehityksen oletetaan olevan muutaman vuoden kuluttua listautumisesta selvästi heikompi kuin vertailuindeksin kehitys vastaavalla ajanjaksolla.
Tein kirjallisuuskatsauksen ilmiöihin liittyviin tutkimuksiin. Tutkielman aluksi esittelin listautumista yleisemmästä näkökulmasta. Euroopassa ensimmäisen kaupankäyntipäivän tuotot ovat useissa tutkimuksissa olleet selvästi positiiviset. Tutkielmassani tarkastelin Suomessa ja muualla Euroopassa tehtyjä pitkän aikavälin markkinakehityksen tutkimuksia systemaattisesti. Kävin läpi yhteensä 16 tutkimusta, joista kolme oli Suomen markkinoilta. Suurimmassa osassa näistä eurooppalaisista tutkimuksista listautuneiden yritysten osakkeiden markkinakehitys oli kolmen vuoden kuluttua selvästi heikompi kuin vertailuindeksin kehitys. Oli kuitenkin muutama tutkimus, jossa listautuneiden yritysten osakkeiden kehitys oli positiivista tai sillä ei huomattu olevan ollenkaan eroa markkinaindeksiin nähden. Tutkielmassani kävin läpi myös pitkän aikavälin markkinakehityksen tutkimusmetodit. Systemaattisessa katsauksessa huomattiin metodina yleisimmän olevan osta- ja pidä sijoitusstrategian epänormaalin tuoton laskentatapa. Suurimmassa osassa tutkimuksista hyödynnettiin erilaisia regressiomalleja, kun etsittiin syitä alisuoriutumiselle.
Ensimmäisen päivän tuotot olivat eurooppalaisissa tutkimuksissa selvästi positiivisia. Tätä ilmiötä selittäviä teorioita oli useampia. Pitkän aikavälin markkinakehityksen systemaattisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että kehitys listautuneiden yritysten osakkeilla on osassa Euroopan maista negatiivista. Kaikissa Suomen markkinoita koskevissa tutkimuksissa pitkän aikavälin markkinakehitys oli negatiivista. Syyt alisuoriutumiselle olivat maiden välillä kovinkin erilaisia. Ilmiötä pitkän aikavälin alisuoriutumisesta ei voida kuitenkaan yleistää koskemaan koko Euroopan markkinoita.
Tein kirjallisuuskatsauksen ilmiöihin liittyviin tutkimuksiin. Tutkielman aluksi esittelin listautumista yleisemmästä näkökulmasta. Euroopassa ensimmäisen kaupankäyntipäivän tuotot ovat useissa tutkimuksissa olleet selvästi positiiviset. Tutkielmassani tarkastelin Suomessa ja muualla Euroopassa tehtyjä pitkän aikavälin markkinakehityksen tutkimuksia systemaattisesti. Kävin läpi yhteensä 16 tutkimusta, joista kolme oli Suomen markkinoilta. Suurimmassa osassa näistä eurooppalaisista tutkimuksista listautuneiden yritysten osakkeiden markkinakehitys oli kolmen vuoden kuluttua selvästi heikompi kuin vertailuindeksin kehitys. Oli kuitenkin muutama tutkimus, jossa listautuneiden yritysten osakkeiden kehitys oli positiivista tai sillä ei huomattu olevan ollenkaan eroa markkinaindeksiin nähden. Tutkielmassani kävin läpi myös pitkän aikavälin markkinakehityksen tutkimusmetodit. Systemaattisessa katsauksessa huomattiin metodina yleisimmän olevan osta- ja pidä sijoitusstrategian epänormaalin tuoton laskentatapa. Suurimmassa osassa tutkimuksista hyödynnettiin erilaisia regressiomalleja, kun etsittiin syitä alisuoriutumiselle.
Ensimmäisen päivän tuotot olivat eurooppalaisissa tutkimuksissa selvästi positiivisia. Tätä ilmiötä selittäviä teorioita oli useampia. Pitkän aikavälin markkinakehityksen systemaattisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että kehitys listautuneiden yritysten osakkeilla on osassa Euroopan maista negatiivista. Kaikissa Suomen markkinoita koskevissa tutkimuksissa pitkän aikavälin markkinakehitys oli negatiivista. Syyt alisuoriutumiselle olivat maiden välillä kovinkin erilaisia. Ilmiötä pitkän aikavälin alisuoriutumisesta ei voida kuitenkaan yleistää koskemaan koko Euroopan markkinoita.