Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Paha, pahempi, kaltoinkohtelu. Tutkimus lasten kokemasta kaltoinkohtelusta kaunokirjallisissa omaelämäkerrallisissa teoksissa

Sillanpää, Krista (2017-06-20)

Paha, pahempi, kaltoinkohtelu. Tutkimus lasten kokemasta kaltoinkohtelusta kaunokirjallisissa omaelämäkerrallisissa teoksissa

Sillanpää, Krista
(20.06.2017)
Katso/Avaa
SillanpääKrista.pdf (862.7Kb)
Lataukset: 

Turun yliopisto
avoin
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201706207384

Kuvaus

Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Lapsen kaltoinkohtelu on monisyinen ja monitasoinen ilmiö, joka aiheuttaa lapselle pahaa oloa, kärsimystä ja avuntarvetta. Tutkimuksessani tarkastelen sitä, miltä kaltoinkohtelu näyttäytyy lapsen kokemusmaailmasta käsin. Tarkastelen millaisia tunteita lapset kokevat väkivaltaisissa perheolosuhteissa, minkälaisia keinoja lapsilla on selviytyä kokemastaan kaltoinkohtelusta ja miltä lapsen kaltoinkohteluun puuttuminen näyttäytyy.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kaltoinkohtelun, traumatisoitumisen ja tunteiden ympärille. Aineiston analyysimenetelmänä käytän narratiivien analyysia. Narratiivisuutta käytän myös lähestymistapana lasten kokemusten tavoittamisessa. Tutkimukseni aineistona on kaksi kaunokirjallista teosta. Susanna Alakosken Sikalat (2011) ja Peter Franzenin Tumman veden päällä (2010) ovat omaeläkertoihin perustuvia kaunokirjallisia kuvauksia perheväkivallasta lapsen kokemana.

Kaltoinkohtelun negatiiviset seuraukset voivat olla kauaskantoisia ja vaikuttavat lasten itsetuntoon, ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin. Kaltoinkohteluun kietoutuneet tunteet ovat negatiivisia ja pahaa oloa tuottavia. Lapsi oppii tunteiden nimeämisen, ilmaisemisen ja käsittelyn vanhemmiltaan. Jos vanhempi ei kykene mielellistämään omia tunteitaan, jää tämä taito myös lapselta puutteelliseksi. Mikäli lapsella ei ole tunnekannatteluun kykenevää aikuista perheessä tai lähipiirissä, jää lapsi yksin kaltoinkohtelun nostattamien voimakkaiden negatiivisten tunteiden kanssa.

Kaltoinkohteluun puuttuminen näyttäytyy puutteellisena ja lasten avunsaaminen pitkittyy tai se sivuutetaan ulkopuolisten taholta. Tutkimustulokset tekevät näkyväksi kaltoinkohtelun tuhoavan luonteen, sekä kaltoinkohtelun tunnistamisen ja puuttumisen haasteet. Tulokset myös osoittavat, kuinka kaltoinkohteluun kietoutuva perhesalaisuus saattaa piilottaa ongelmat ulkopuolisilta ja lapsi saattaa jäädä avun ulottumattomiin. Lapsilla on erilaisia keinoja selviytyä kaltoinkohtelusta. Turvallisen aikuisen mahdollistama tuki ja suoja on keskeisin tekijä lapsen selviytymisessä ja kaltoinkohtelusta toipumisessa.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [9076]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste