Verosuunnittelu, veronkierto ja taloudellinen yhteiskuntavastuu

Abstract

Globalisaation aikakausi asettaa verotuksen uusien haasteiden eteen. Tässä OTM- tutkielmassa tarkastellaan niitä ongelmakohtia, joita kansainvälistyminen verotukselle asettaa. Verotuksen ensisijainen tehtävä on tuottaa julkiselle sektorille tuloja niin paljon, että ne riittävät kattamaan julkisen sektorin menot. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä valtiot kilpailevat verotuloista. Verokilpailua syntyy, kun jokin valtio alkaa houkutella tuotannollista pääomaa maahansa laskemalla yritystensä veroastetta ja toiset valtiot reagoivat tähän omassa veropolitiikassaan samalla tavoin. Haitallinen verokilpailu tarkoittaa verotulojen kokonaismäärän vähentymistä, joka heikentää mahdollisuuksia hyvinvointiyhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseen. Verotulojen määrään kaventavasti vaikuttaa myös verosuunnittelu. Haitallista on erityisesti aggressiivinen verosuunnittelu. Aggressiivisessa verosuunnittelussa verolaista etsitään aukkoja, puutteellisuuksia tai tulkinnanvaraisia kohtia, joita pyritään veronminimointi tarkoituksessa hyödyntämään. Kansainvälisessä toiminnassa taloudellista tulosta maksimoidaan kiertämällä olemassa olevia verosäännöksiä. Veron kiertäminen asettuu laillisuutensa ja hyväksyttävyytensä suhteen verosuunnittelun ja verovilpin väliin. Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa veron kiertäminen on usein luokiteltu illegaaliksi veron torjunnan muodoksi, vaikka se ei verovilpin tavoin sijoitukaan rikosoikeuden soveltamisalalle. Veron kiertämisen estämisellä pyritään siihen, että verolainsäädäntö voisi mahdollisimman tehokkaasti toteuttaa fiskaaliset tavoitteensa. Taloudellinen yhteiskuntavastuu on keino hillitä haitallista veronkiertoa. Yritystoiminnan kautta kertyy merkittävä osa verotuloista ja siksi vastuullisen veronmaksun on oltava osa yritysten käytäntöä.