Balanced Scorecardin käyttö yritysten ohjausjärjestelmänä. Kyselytutkimus, suurimmat suomalaisyritykset
Verho, Henri (2017-07-25)
Balanced Scorecardin käyttö yritysten ohjausjärjestelmänä. Kyselytutkimus, suurimmat suomalaisyritykset
Verho, Henri
(25.07.2017)
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201707257781
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201707257781
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Balanced Scorecard (BSC) on suorituksen mittausjärjestelmä, jota voidaan käyttää myös strategisena johtamisjärjestelmänä. Tavanomaisesti BSC:ssä on neljä mittausnäkökulmaa, jotka ovat taloudellinen, asiakkaan, sisäisten prosessien sekä organisaation innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulmat. Suorituksen mittausjärjestelmänä käytettynä BSC tuottaa johtajille näkyvyyden parannusta kaipaavista toiminnoista. Strategisena johtamisjärjestelmänä käytetyssä BSC:ssä yrityksen strategiaa kuvataan ja johdetaan hyödyntämällä syy-seuraus-suhteita sekä strategiakarttoja. BSC:tä voidaan käyttää yrityksen ohjausjärjestelmänä. Diagnostiset ohjausjärjestelmät kertovat yrityksen johtajille, milloin toteuma poikkeaa oletetusta tasosta, ja mahdollistaa johtajille poikkeamien kautta johtamisen. Interaktiiviset ohjausjärjestelmät vaativat puolestaan johdon säännöllistä huomiota, ja niitä käytetään uusien strategioiden esilletulon ohjaamiseen sekä strategisten epävarmuustekijöiden tarkkailuun.
BSC:n käyttötavan ja käyttötarkoituksen välistä yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu. Tuoreemmassa tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että BSC:n käyttötapaa ja käyttötarkoitusta ei tulisi tulkita erillisinä ulottuvuuksina, vaan päällekkäisinä ominaisuuksina. Myöskään BSC:n käytön yleisyydestä Suomessa ei ole tuoretta tutkimustietoa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää BSC:n käytön yleisyyttä suurimpien suomalaisyritysten keskuudessa. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan sitä, käytetäänkö BSC:tä diagnostisella vai interaktiivisella otteella, ja onko BSC:n tarkoitus toimia yrityksen suorituksen mittausjärjestelmänä vai strategisena johtamisjärjestelmänä. Tutkielmassa analysoidaan myös käyttötavan ja käyttötarkoituksen välistä yhteyttä. Tutkielma on toteutettu kyselytutkimuksena. Tutkielman metodologiseksi lähestymistavaksi on valittu kvantitatiivinen, nomoteettinen tutkimusote.
Tämän tutkielman aineiston mukaan 43 prosenttia suurimmista suomalaisyrityksistä käyttää BSC:tä. Käyttötavan osalta eniten on sellaisia yrityksiä, jotka käyttävät BSC:tä interaktiivisuuteen suuntautuneella tavalla. Käyttötarkoituksen osalta eniten on sellaisia yrityksiä, jotka käyttävät BSC:tä strategisen johtamisjärjestelmän kaltaisena järjestelmänä. Käyttötavan ja käyttötarkoituksen väliltä löydettiin positiivinen korrelaatio. Kolmasosa BSC:tä käyttävistä yrityksistä käyttää BSC:tä interaktiivisesti suuntautuneella otteella strategisena johtamisjärjestelmänä. Kaikilla BSC:tä käyttävillä yrityksillä on käytössään kannustinpalkkiomalli, ja yli puolilla se perustuu osittain tai kokonaan BSC:n mittaustuloksiin.
BSC:n käyttötavan ja käyttötarkoituksen välistä yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu. Tuoreemmassa tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että BSC:n käyttötapaa ja käyttötarkoitusta ei tulisi tulkita erillisinä ulottuvuuksina, vaan päällekkäisinä ominaisuuksina. Myöskään BSC:n käytön yleisyydestä Suomessa ei ole tuoretta tutkimustietoa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää BSC:n käytön yleisyyttä suurimpien suomalaisyritysten keskuudessa. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan sitä, käytetäänkö BSC:tä diagnostisella vai interaktiivisella otteella, ja onko BSC:n tarkoitus toimia yrityksen suorituksen mittausjärjestelmänä vai strategisena johtamisjärjestelmänä. Tutkielmassa analysoidaan myös käyttötavan ja käyttötarkoituksen välistä yhteyttä. Tutkielma on toteutettu kyselytutkimuksena. Tutkielman metodologiseksi lähestymistavaksi on valittu kvantitatiivinen, nomoteettinen tutkimusote.
Tämän tutkielman aineiston mukaan 43 prosenttia suurimmista suomalaisyrityksistä käyttää BSC:tä. Käyttötavan osalta eniten on sellaisia yrityksiä, jotka käyttävät BSC:tä interaktiivisuuteen suuntautuneella tavalla. Käyttötarkoituksen osalta eniten on sellaisia yrityksiä, jotka käyttävät BSC:tä strategisen johtamisjärjestelmän kaltaisena järjestelmänä. Käyttötavan ja käyttötarkoituksen väliltä löydettiin positiivinen korrelaatio. Kolmasosa BSC:tä käyttävistä yrityksistä käyttää BSC:tä interaktiivisesti suuntautuneella otteella strategisena johtamisjärjestelmänä. Kaikilla BSC:tä käyttävillä yrityksillä on käytössään kannustinpalkkiomalli, ja yli puolilla se perustuu osittain tai kokonaan BSC:n mittaustuloksiin.