EU:n perintöasetuksen säätämistausta ja säännökset: esimerkkinä vieraan lain soveltamisesta Puola
Alén, Eveliina (2017-07-31)
EU:n perintöasetuksen säätämistausta ja säännökset: esimerkkinä vieraan lain soveltamisesta Puola
(31.07.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201707317808
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201707317808
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani 17.8.2015 lähtien sovellettavaksi tullutta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 650/2012 toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta (perintöasetus). Tutkimuskysymykseni koskevat asetuksen säätämistaustaa ja säännöksiä. Lisäksi tarkastelen asetuksen vaikutuksia Suomen kansainvälis-yksityisoikeudelliseen perintöoikeuteen. Tutkielmaan sisältyy Puolan perintöoikeutta koskeva oikeusvertailu, jolla havainnollistan, mitä tietoa lainsoveltaja voi joutua hankkimaan vieraasta oikeusjärjestyksestä perintöasetusta soveltaessaan.
Pääasiallisena liittymäperusteena asetuksessa sovelletaan asuinpaikkaperiaatetta sekä toimivaltaan että lainvalintaan. Asetus perustuu päätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen ja se sisältää säännökset tuomioiden ja päätösten täytäntöönpanosta sekä asiakirjojen hyväksymisestä. Asetuksen myötä käyttöön tulee uusi oikeudellinen instrumentti, perintötodistus, jonka tehtävänä on helpottaa sekä perillisten että jäämistönhoitajien toimivaltuuksien ja aseman todistamista toisissa jäsenvaltioissa. Asetusta sovelletaan ensisijaisesti perintökaareen nähden, ja se vaikuttaa kaventavasti pohjoismaisen perintösopimuksen soveltamiseen. Asetuksessa ei tehdä eroa perintöstatuutin ja jäämistön hallintostatuutin välillä, jolloin Suomessa tehtävään pesänselvitykseen voidaan joutua soveltamaan vieraan valtion lakia.
Tutkielma on pääasiallisesti oikeusdogmaattinen. Puolan perintöoikeutta koskeva osiossa olen käyttänyt oikeusvertailevaa metodia. Koska asetus on uusi, ei kotimaista kirjallista materiaalia ole saatavilla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Samoin oikeuskäytäntöä ei asetuksesta vielä ole. Näin ollen lähteeni koostuvat suurimmaksi osaksi virallislähteistä, artikkeleista sekä elektronisista lähteistä.
Pääasiallisena liittymäperusteena asetuksessa sovelletaan asuinpaikkaperiaatetta sekä toimivaltaan että lainvalintaan. Asetus perustuu päätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen ja se sisältää säännökset tuomioiden ja päätösten täytäntöönpanosta sekä asiakirjojen hyväksymisestä. Asetuksen myötä käyttöön tulee uusi oikeudellinen instrumentti, perintötodistus, jonka tehtävänä on helpottaa sekä perillisten että jäämistönhoitajien toimivaltuuksien ja aseman todistamista toisissa jäsenvaltioissa. Asetusta sovelletaan ensisijaisesti perintökaareen nähden, ja se vaikuttaa kaventavasti pohjoismaisen perintösopimuksen soveltamiseen. Asetuksessa ei tehdä eroa perintöstatuutin ja jäämistön hallintostatuutin välillä, jolloin Suomessa tehtävään pesänselvitykseen voidaan joutua soveltamaan vieraan valtion lakia.
Tutkielma on pääasiallisesti oikeusdogmaattinen. Puolan perintöoikeutta koskeva osiossa olen käyttänyt oikeusvertailevaa metodia. Koska asetus on uusi, ei kotimaista kirjallista materiaalia ole saatavilla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Samoin oikeuskäytäntöä ei asetuksesta vielä ole. Näin ollen lähteeni koostuvat suurimmaksi osaksi virallislähteistä, artikkeleista sekä elektronisista lähteistä.