Oikeushammaslääketieteelliset menetelmät turvapaikanhakijoiden iän määrittämiseksi Suomessa
Penttilä, Sami (2017-08-01)
Oikeushammaslääketieteelliset menetelmät turvapaikanhakijoiden iän määrittämiseksi Suomessa
Penttilä, Sami
(01.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut suuresti Euroopan unionin alueella 2010-luvun aikana. Suomessa tämä on näkynyt erityisesti vuonna 2015 jolloin hakijoita oli kymmenkertainen määrä verrattuna aiempiin vuosiin. Osalla turvapaikanhakijoista henkilötiedot puuttuvat, ovat puutteelliset tai jopa väärennetyt. Henkilön iällä on merkitystä monien laissa säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta, ja myös turvapaikkamenettelyssä alaikäisille ilman huoltajaa tulleille on turvattu erityisjärjestelyjä. Ulkomaalaislain perusteella oleskelulupaa hakevalle ulkomaalaiselle voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus iän selvittämiseksi, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen iästään antamien tietojen luotettavuutta.
Suomessa tehtävissä ikätutkimuksissa käytetään hampaiston ja käden ja ranteen luiden kehitystä röntgenologisesti arvioivia menetelmiä. Tämän syventävien opintojen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on tutustua kaikkiin näihin menetelmiin, sekä selvittää iänmäärityksen laillinen perusta ja käytännön prosessi.
Käytettävät menetelmät soveltuvat vain kohtalaisesti tarkan iän määrittämiseen. Iänmääritystutkimuksella halutaan kuitenkin selvittää tutkittavan täysi-ikäisyys, ja siihen on mahdollista saada luotettava vastaus. Viisaudenhampaan kehityksen päättymisen perusteella voidaan antaa 90% todennäköisyys sille, että tutkittava on ainakin 18-vuotias. Käden ja ranteen luiden osalta kehitys päättyy noin 18-vuoden iässä. Puutteellinen ravitsemus ja ympäristöolosuhteet hidastavat luuston kehitystä mistä ei aiheudu haittaa turvapaikanhakijalle, sillä tässä tapauksessa ikä todennäköisesti aliarvioidaan.
Suomessa tehtävissä ikätutkimuksissa käytetään hampaiston ja käden ja ranteen luiden kehitystä röntgenologisesti arvioivia menetelmiä. Tämän syventävien opintojen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on tutustua kaikkiin näihin menetelmiin, sekä selvittää iänmäärityksen laillinen perusta ja käytännön prosessi.
Käytettävät menetelmät soveltuvat vain kohtalaisesti tarkan iän määrittämiseen. Iänmääritystutkimuksella halutaan kuitenkin selvittää tutkittavan täysi-ikäisyys, ja siihen on mahdollista saada luotettava vastaus. Viisaudenhampaan kehityksen päättymisen perusteella voidaan antaa 90% todennäköisyys sille, että tutkittava on ainakin 18-vuotias. Käden ja ranteen luiden osalta kehitys päättyy noin 18-vuoden iässä. Puutteellinen ravitsemus ja ympäristöolosuhteet hidastavat luuston kehitystä mistä ei aiheudu haittaa turvapaikanhakijalle, sillä tässä tapauksessa ikä todennäköisesti aliarvioidaan.