Hierarkkiset mallit ja satunnaisten vaikutusten meta-analyysimallit avotoimistojen akustiikka-aineistossa

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee hierarkkisten mallien ja meta-analyysien avulla akustisen mittarin rD ja havaitun, häiritsevän äänen välistä yhteyttä 21 avotoimistosta kerätyssä aineistossa. Aineisto on yhdistetty yksittäisistä Työterveyslaitoksen teettämistä tutkimuksista, jotka on toteutettu aikavälillä 2002-2014, ja tämän tutkielman tarpeiden mukaan rajattuna koostuu 883 vastaajasta. Aineistoon sovellettiin kaksitasoista logistista regressiota, jossa kyselyyn vastanneet yksilöt muodostavat mallin ensimmäisen tason ja toimistot mallin toisen tason. Tilastollinen malli määriteltiin siten, että tasotermi sai vaihdella toimistokohtaisesti ja häiritsevyyssäteen, iän ja sukupuolen vaikutukset olivat kiinteitä. Malli sovitettiin kahteen kaksiluokkaiseen vasteeseen erikseen. Mallin tuloksista kävi ilmi, että melun häiritsevyyden ristitulosuhde kasvoi noin 13.5% kun häiritsevyyssäde rD kasvaa yhden yksikön verran. Vastaavasti puheen häiritsevyyden ristitulosuhde kasvoi noin 14.0%, kun häiritsevyyssäde rD kasvaa yhden yksikön verran. Meta-analyysissä vasteet määriteltiin uudelleen logit-muunnettujen osuuksien avulla. Meta-analyysi suoritettiin sekamalleja käyttäen siten, että häiritsevyyssäde rD oli ryhmätason selittäjä. Vasteen melun häiritsevyys kohdalla 73.52% selittämättömästä vaihtelusta johtuu residuaaliheterogeenisyydestä. Vasteen puheäänen häiritsevyys kohdalla 77.94% selittämättömästä vaihtelusta johtuu residuaaliheterogeenisyydestä. Selittämätön vaihtelu oli noin 3.78-kertainen otosvaihteluun nähden vasteen melun häiritsevyys kohdalla ja noin 4.53-kertainen otosvaihteluun nähden vasteen puheäänen häiritsevyys kohdalla. Ryhmätason selittäjä häiritsevyyssäde rD selittää vasteen melun häiritsevyys kohdalla 29.25% heterogeenisyydestä ja vasteen puheäänen häiritsevyys kohdalla 26.74% heterogeenisyydestä.