Vuokralleottajan sopimusrikkomuksen vaikutukset osapuolten asemaan rahoitusleasingjärjestelyssä
Saloranta, Elina (2017-08-02)
Vuokralleottajan sopimusrikkomuksen vaikutukset osapuolten asemaan rahoitusleasingjärjestelyssä
Saloranta, Elina
(02.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään vuokralleottajan sopimusrikkomuksen vaikutuksia rahoitusleasingjärjestelyssä. Tutkielmassa esitellään rahoitusleasingjärjestelyn tyypillinen organisointitapa ja sen juridinen arviointi. Tutkielman metodi on lainoppi. Vuokralleottajan sopimusrikkomusten vaikutusten arvioimiseksi on ensin määritettävä, mistä sopimustyypistä rahoitusleasingjärjestelyssä on kyse. Koska leasingjärjestely vastaa usein funktioltaan osamaksukauppaa, peiteltyä osamaksukauppaa koskeva sääntely voi tulla sovellettavaksi. Tyypillisin vaihtoehto on kuitenkin pitää leasingsopimusta irtaimen vuokrasopimuksena. Tutkielmassa arvioidaan lisäksi sitä, tulisiko rahoitusleasingsopimusta arvioida omana sopimustyyppinään. Tässä arvioinnissa käytetään oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa esitettyjä näkökulmia ja analysoidaan niitä suhteessa nykyisin käytössä oleviin leasingsopimusehtoihin. Jos taas vuokralleottaja on kuluttaja, sopimusta on arvioitava kuluttajasopimuksena, ja monet kuluttajaa suojaavat pakottavat säännökset tulevat sovellettaviksi. Sopimustyypin valinnan jälkeen on otettava huomioon myös muita näkökulmia. Koska leasingsopimuksessa on yleensä kyse vakiosopimuksesta, vakiosopimusehtojen tulkintaperiaatteet on otettava huomioon. Lisäksi on arvioitava sopimusehtojen kohtuullisuutta.
Tutkielmassa keskitytään vuokralleottajan sopimusrikkomuksen vaikutuksiin eri osapuolille. Erityisesti tarkastellaan rahoittajan mahdollisuuksia sopimuksen purkamiseen ja vahingonkorvauksen vaatimiseen sopimusrikkomuksen perusteella. Sopimusrikkomuksen vaikutukset perustuvat lähtökohtaisesti siihen, mitä sopimuksessa on määrätty. Kuitenkin monet säännökset ja periaatteet vaikuttavat merkittävästi sopimusehtojen soveltamiseen ja tulkintaan. Sopimusrikkomusten vaikutusten arvioinnin tueksi tutkielmassa käytetään aineistona merkittävien rahoituslaitosten käyttämiä leasingsopimusehtoja. Oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä on esitetty, että tietyt edellytykset täyttävät leasingsopimusehdot tukisivat käsitystä siitä, että leasingsopimus on oma sopimustyyppinsä. Näin olisi erityisesti silloin, jos voitaisiin osoittaa, että tällaiset leasingsopimuksille tyypilliset ehdot toistuvat useissa sopimuksissa. Sopimusehtojen analyysin tarkoituksena on ensisijaisesti arvioida, vastaavatko sopimuksissa esiintyvät ehdot sisällöltään sitä, mitä oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä on esitetty edellytettävän leasingsopimuksen ehdoilta. Tutkielmassa analysoitujen seikkojen perusteella voidaan katsoa, että rahoitusleasingjärjestelyn arviointia omana sopimustyyppinään voidaan perustella reaalisilla argumenteilla, ja erityisesti vakiintuneella sopimuskäytännöllä. Tällainen arviointi vaikuttaa lisäksi vuokralleottajan sopimusrikkomuksen vaikutuksiin.
Tutkielmassa keskitytään vuokralleottajan sopimusrikkomuksen vaikutuksiin eri osapuolille. Erityisesti tarkastellaan rahoittajan mahdollisuuksia sopimuksen purkamiseen ja vahingonkorvauksen vaatimiseen sopimusrikkomuksen perusteella. Sopimusrikkomuksen vaikutukset perustuvat lähtökohtaisesti siihen, mitä sopimuksessa on määrätty. Kuitenkin monet säännökset ja periaatteet vaikuttavat merkittävästi sopimusehtojen soveltamiseen ja tulkintaan. Sopimusrikkomusten vaikutusten arvioinnin tueksi tutkielmassa käytetään aineistona merkittävien rahoituslaitosten käyttämiä leasingsopimusehtoja. Oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä on esitetty, että tietyt edellytykset täyttävät leasingsopimusehdot tukisivat käsitystä siitä, että leasingsopimus on oma sopimustyyppinsä. Näin olisi erityisesti silloin, jos voitaisiin osoittaa, että tällaiset leasingsopimuksille tyypilliset ehdot toistuvat useissa sopimuksissa. Sopimusehtojen analyysin tarkoituksena on ensisijaisesti arvioida, vastaavatko sopimuksissa esiintyvät ehdot sisällöltään sitä, mitä oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä on esitetty edellytettävän leasingsopimuksen ehdoilta. Tutkielmassa analysoitujen seikkojen perusteella voidaan katsoa, että rahoitusleasingjärjestelyn arviointia omana sopimustyyppinään voidaan perustella reaalisilla argumenteilla, ja erityisesti vakiintuneella sopimuskäytännöllä. Tällainen arviointi vaikuttaa lisäksi vuokralleottajan sopimusrikkomuksen vaikutuksiin.