Säätiöiden lähipiirisääntely ja kielletyt lähipiiritoimet uuden säätiölain valossa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan lainopin tutkimusottein säätiöitä koskevia lähipiirisäännöksiä ja kiellettyjä lähipiiritoimia uuden säätiölain (487/2015) valossa. Tutkielman tarkoituksena on antaa lukijalle kokonaiskuva uuden säätiölain mukaisesta lähipiirisääntelystä ja selvittää, missä kulkee raja säätiön sallitun lähipiiritoimen ja kielletyn lähipiiritoimen välillä. Tutkimuskysymyksenäni on analysoida, mitä säätiölain säännöksiä tulee ottaa huomioon tarkasteltaessa uusia säätiölain lähipiirisäännöksiä ja kuinka näitä säännöksiä tulisi tulkita. Vastauksen saamiseksi tähän on ymmärrettävä lähipiirin määritelmän tarkempi sisältö sekä se, mitä säätiöiden kielletyillä lähipiiritoimilla tarkoitetaan. Tutkielma pyrkii suorittamaan lainopin systematisointitehtävää selvittämällä, miten säätiön lähipiiriä koskevat säännökset sijoittuvat oikeusjärjestelmäämme. Oikeusdogmatiikan näkökulmasta lait ja muut säädökset ovat tärkeimpiä oikeuslähteitä. Tutkimuskysymysten selvittäminen ja säädöstekstin tulkinta edellyttävät kuitenkin myös perehtymistä muihin oikeudellisiin aineistoihin kuten lainvalmisteluaineistoon ja oikeuskirjallisuuteen.

Säätiöiden varallisuuden hoitoon liittyy monia erilaisia intressejä, myös epätarkoituksenmukaisia, joista voi seurata opportunistista käyttäytymistä. Uuden säätiölain laatimisessa on pohdittu erityisesti lähipiirin määritelmää, koska säätiön tarkoituksena ei voi olla taloudellisen edun tuottaminen lähipiirille. Lähipiirin tunnistaminen ja lähipiiritapahtumien raportointi on osoittautunut säätiöille haastavaksi. Lähipiirikäsite aiheuttaa tulkintaongelmia sen poikkeuksellisen laajuuden johdosta. Uuden säätiölain mukainen lähipiirimääritelmä on vanhaan säätiölakiin (109/1930) nähden huomattava edistysaskel, koska määritelmä kattaa tehokkaammin ne säätiön piirissä toimivat tai säätiössä määräysvaltaa käyttävät henkilöt, yhteisöt, säätiöt ja näiden lähipiirit, jotka voivat faktisesti vaikuttaa lähipiiritoimien tekemiseen.

Säätiölain kokonaisuudistuksen tuomat säätiön lähipiiriä koskevat muutokset lainsäädännössä ovat varsin mittavia. Lisäksi uusi säätiölaki sisältää huomattavan määrän täysin uutta säätiöitä koskevaa sääntelyä. Jo heti uuden säätiölain voimaantulon myötä on käynyt ilmeiseksi, että uuden säätiölain lähipiirisääntely on hyvin tulkinnanvaraista ja kasuistista. Lähipiirisäännösten, ja yleisestikin uuden säätiölain tulkinta, ei ole vielä vakiintunutta ja näin ollen säätiöt ovat tulkinnan kehittämisen keskeisiä tekijöitä. Lain soveltamisesta ei vielä ole oikeuskäytäntöä, joten on syytä huomioida, että tulkintoja voi perustellusti olla erilaisia. Kunkin säätiön täytyy tehdä omat perustellut tulkintansa uuden säätiölain lähipiirisäännöksistä ja kehittää käytäntöjään siten, että ne ovat linjassa uuden säätiölain säännösten kanssa.