Viisivuotiaiden lasten kuvatarinan ymmärtämisen kehittyminen tehostetun satuintervention aikana
Uotila, Salla (2017-08-02)
Viisivuotiaiden lasten kuvatarinan ymmärtämisen kehittyminen tehostetun satuintervention aikana
Uotila, Salla
(02.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida päiväkoti-ikäisten lasten kuvatarinan ymmärtämisen kehittymistä tehostetun satuintervention aikana. Lisäksi tutkittiin, missä määrin lasten tehtäväsuuntautunut käyttäytyminen oli yhteydessä kuvatarinan ymmärtämisen kehittymiseen satujen lukemisen aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös yksittäisten saturyhmien kehitystä, sekä tyttöjen ja poikien eroja kuvatarinan ymmärtämisessä ja tehtäväsuuntautuneisuudessa.
Seitsemän minuuttia sadulle -tehostettua sadunlukemismenetelmää (Orvasto & Levola 2010) käytettiin yhdessä varsinaissuomalaisessa kaupungissa kymmenessä saturyhmässä (3-6 lasta/ryhmä). Alkumittauksen aineisto kerättiin syyskuussa 2015 ja loppumittaus suoritettiin huhtikuussa 2016. Aineistoa analysoitiin IBM SPSS -tilasto-ohjelmalla.
Tulokset osoittivat, että kuvatarinan ymmärtäminen kehittyi saturyhmissä tilastollisesti merkitsevästi tehostetun satuintervention aikana. Suurimmassa osassa saturyhmistä (7/10) ymmärtämisen taidot kehittyivät positiivisesti. Yhdessä saturyhmässä ei havaittu muutosta ja se pysyi lähtötasollaan ja kahden ryhmän osalta kuvatarinan ymmärtäminen hieman laski loppuarvioinnissa. Tyttöjen ja poikien kuvatarinan ymmärtämisessä ei havaittu eroa.
Varhaiskasvattajien arvioiden mukaan tyttöjen ja poikien keskiarvot eivät myöskään eronneet tehtäväsuuntautuneisuuden suhteen. Tehtäväsuuntautuneen käyttäytymisen yhteys kuvatarinan ymmärtämiseen lähestyi tilastollista merkitsevyyttä alkumittauksessa, mutta ei enää loppumittauksessa.
Johtopäätöksenä tutkimuksen tuloksista voidaankin todeta, että lasten ymmärtämisen taitoja olisikin tärkeä tukea jo ennen esiopetusikää varhaiskasvatuksessa. Myös opettajien taito tukea lasten satumotivaatiota päiväkodin eri tilanteissa on tärkeä myöhemmän lukutaidon oppimisen kannalta.
Seitsemän minuuttia sadulle -tehostettua sadunlukemismenetelmää (Orvasto & Levola 2010) käytettiin yhdessä varsinaissuomalaisessa kaupungissa kymmenessä saturyhmässä (3-6 lasta/ryhmä). Alkumittauksen aineisto kerättiin syyskuussa 2015 ja loppumittaus suoritettiin huhtikuussa 2016. Aineistoa analysoitiin IBM SPSS -tilasto-ohjelmalla.
Tulokset osoittivat, että kuvatarinan ymmärtäminen kehittyi saturyhmissä tilastollisesti merkitsevästi tehostetun satuintervention aikana. Suurimmassa osassa saturyhmistä (7/10) ymmärtämisen taidot kehittyivät positiivisesti. Yhdessä saturyhmässä ei havaittu muutosta ja se pysyi lähtötasollaan ja kahden ryhmän osalta kuvatarinan ymmärtäminen hieman laski loppuarvioinnissa. Tyttöjen ja poikien kuvatarinan ymmärtämisessä ei havaittu eroa.
Varhaiskasvattajien arvioiden mukaan tyttöjen ja poikien keskiarvot eivät myöskään eronneet tehtäväsuuntautuneisuuden suhteen. Tehtäväsuuntautuneen käyttäytymisen yhteys kuvatarinan ymmärtämiseen lähestyi tilastollista merkitsevyyttä alkumittauksessa, mutta ei enää loppumittauksessa.
Johtopäätöksenä tutkimuksen tuloksista voidaankin todeta, että lasten ymmärtämisen taitoja olisikin tärkeä tukea jo ennen esiopetusikää varhaiskasvatuksessa. Myös opettajien taito tukea lasten satumotivaatiota päiväkodin eri tilanteissa on tärkeä myöhemmän lukutaidon oppimisen kannalta.