Kustannustietoisuudesta kohti kustannusten hallintaa; Neljän kuntajohtajan kokemukset
Ikävalko, Tuomas (2017-08-07)
Kustannustietoisuudesta kohti kustannusten hallintaa; Neljän kuntajohtajan kokemukset
Ikävalko, Tuomas
(07.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän empiirisen tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä neljän kuntajohtajan kustannusten hallinnan kokemuksiin kahdessa erilaisessa kuntaorganisaatiossa. Aihealue on ajankohtainen, sillä julkisen sektorin rahoitusongelmat ovat lisänneet paineita toimintatapojen muuttamiseksi. Kuntaorganisaatioissa on painopistettä pyritty siirtämään kohti kustannusten hallintaan. Toiminnan kehittäminen edellyttää nykyisten merkityskehyksen ymmärtämistä, millaisista tekijöistä kustannushallinta rakentuu ja millaisten merkitysten varassa kuntajohtajat asennoituvat kustannushallinnan todellisuuteen.
Tutkimus perustuu kuntajohtajien subjektiivisiin kokemuksiin kustannushallinnasta ja tutkimuksessa hyödynnetään fenomenologis-hermeneuttista tutkimusmetodia. Tutkimusongelman avulla pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan, miten kuntajohtajat kokevat kustannusten hallinnan kokemukset suhteessa ympäröivään kuntakontekstiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu johdon laskentatoimesta ja sen osa-alueena olevasta kustannuslaskennasta. Ne auttavat lukijaa hahmottamaan ja ymmärtämään kustannustietoisuuden sekä kustannusten hallinnan mekanismeja. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa hyödynnetään laadullisia tutkimusmenetelmiä ja tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluilla.
Tutkimustulokset osoittivat, että kustannushallintaa ei voida harjoittaa kuntasektorilla niin suoraviivaisesti kuin yksityisellä sektorilla. Kustannusten hallinnassa joudutaan seurauksia pohtimaan myös kuntien lakisääteisten tehtävien, poliittisten realiteettien, arvojen ja kuntalaisten näkökulmasta. Toisaalta kuntajohtajien kokemukset tukivat aiempaa tutkittua tietoa siitä, että verojen keräämistä painottavasta lähestymistavasta on pyritty siirtymään kohti maksujen määrittämistä sekä resurssien kohdentamista painottavaa strategista lähestymistapaa. Siksi kuntajohtajien tulee osata soveltaa taloudellista ajattelutapaa, jossa on piirteitä sekä julkistaloudellisesta että liiketaloudellisesta ajattelumallista.
Tutkimus perustuu kuntajohtajien subjektiivisiin kokemuksiin kustannushallinnasta ja tutkimuksessa hyödynnetään fenomenologis-hermeneuttista tutkimusmetodia. Tutkimusongelman avulla pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan, miten kuntajohtajat kokevat kustannusten hallinnan kokemukset suhteessa ympäröivään kuntakontekstiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu johdon laskentatoimesta ja sen osa-alueena olevasta kustannuslaskennasta. Ne auttavat lukijaa hahmottamaan ja ymmärtämään kustannustietoisuuden sekä kustannusten hallinnan mekanismeja. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa hyödynnetään laadullisia tutkimusmenetelmiä ja tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluilla.
Tutkimustulokset osoittivat, että kustannushallintaa ei voida harjoittaa kuntasektorilla niin suoraviivaisesti kuin yksityisellä sektorilla. Kustannusten hallinnassa joudutaan seurauksia pohtimaan myös kuntien lakisääteisten tehtävien, poliittisten realiteettien, arvojen ja kuntalaisten näkökulmasta. Toisaalta kuntajohtajien kokemukset tukivat aiempaa tutkittua tietoa siitä, että verojen keräämistä painottavasta lähestymistavasta on pyritty siirtymään kohti maksujen määrittämistä sekä resurssien kohdentamista painottavaa strategista lähestymistapaa. Siksi kuntajohtajien tulee osata soveltaa taloudellista ajattelutapaa, jossa on piirteitä sekä julkistaloudellisesta että liiketaloudellisesta ajattelumallista.