Hammaslääketieteessä käytettävät puudutusaineampullit ja ruiskut sekä niiden yhteensopivuus
Passi, Elina (2017-08-07)
Hammaslääketieteessä käytettävät puudutusaineampullit ja ruiskut sekä niiden yhteensopivuus
Passi, Elina
(07.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Aspirointi on olennainen osa paikallispuudutusta hammaslääketieteessä. Aspiroinnissa aiheutetaan alipaine puuduteaineampulliin, jolloin siellä havaitaan verisuihku, mikäli puuduteruiskun kärki on verisuonessa. Näin menettelemällä pyritään välttämään puuduteaineen ruiskuttaminen suoraan verisuoneen, mikä voi aiheuttaa potilaalle useita erilaisia haittavaikutuksia, jotka voivat jopa uhata tämän henkeä.
Aspiroinnin suorittamiseen tarvitaan nykyaikaisessa hammaslääketieteessä joko manuaalisesti aspiroiva tai itseaspiroiva puudutusruisku. Puudutusruiskuun yhdistetään puuduteaineampulli, joita on kolmea eri tyyppiä. Tietyn tyyppisen ruiskun kanssa sopii yhteen vain tietyn tyyppinen puuduteaineampulli. Väärin yhdistetty ruisku ja ampulli eivät aikaansaa aspiraatiota. Aspirointiin liittyy myös useita muita eri virhelähteitä, jotka voivat aiheuttaa joko väärän positiivisen tai väärän negatiivisen aspiraatiotuloksen.
Tässä syventävien opintojen kirjallisessa työssä on tehty kirjallisuuskatsaus aspiroinnista, sen tarpeellisuudesta ja tekniikasta sekä puuduteaineisiin liittyvistä haittavaikutuksista. Lisäksi työhön sisältyy kyselytutkimusosio, jossa Varsinais-Suomen, Satakunnan sekä Vaasan sairaanhoitopiirien alueella toimiville hammaslääkäreille lähetettiin webropol-kysely siitä, miten he yhdistelevät puudutusruiskuja ja -ampulleja vastaanotoillaan. Lisäksi kyselytutkimuksessa kartoitettiin mm. yleisimpiä käytettyjä ruisku- ja ampullityyppejä, hammaslääkärien asenteita aspirointia kohtaan sekä puuduttamisen yhteydessä koettuja haittatapahtumia.
Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että suuri osa hammaslääkäreistä yhdistää jatkuvasti virheellisesti yhteen tiettyjä ruisku- ja ampullityyppejä, jolloin heillä ei ole edellytyksiä aspiraation aikaansaamiseksi. Haittatapahtumien määrä puuduttamisen yhteydessä osoittautui myös melko korkeaksi. Aiheesta olisi tarpeellista saada lisäkoulutusta ja selkeitä toimintamalleja sairaanhoitopiirien tasolta.
Aspiroinnin suorittamiseen tarvitaan nykyaikaisessa hammaslääketieteessä joko manuaalisesti aspiroiva tai itseaspiroiva puudutusruisku. Puudutusruiskuun yhdistetään puuduteaineampulli, joita on kolmea eri tyyppiä. Tietyn tyyppisen ruiskun kanssa sopii yhteen vain tietyn tyyppinen puuduteaineampulli. Väärin yhdistetty ruisku ja ampulli eivät aikaansaa aspiraatiota. Aspirointiin liittyy myös useita muita eri virhelähteitä, jotka voivat aiheuttaa joko väärän positiivisen tai väärän negatiivisen aspiraatiotuloksen.
Tässä syventävien opintojen kirjallisessa työssä on tehty kirjallisuuskatsaus aspiroinnista, sen tarpeellisuudesta ja tekniikasta sekä puuduteaineisiin liittyvistä haittavaikutuksista. Lisäksi työhön sisältyy kyselytutkimusosio, jossa Varsinais-Suomen, Satakunnan sekä Vaasan sairaanhoitopiirien alueella toimiville hammaslääkäreille lähetettiin webropol-kysely siitä, miten he yhdistelevät puudutusruiskuja ja -ampulleja vastaanotoillaan. Lisäksi kyselytutkimuksessa kartoitettiin mm. yleisimpiä käytettyjä ruisku- ja ampullityyppejä, hammaslääkärien asenteita aspirointia kohtaan sekä puuduttamisen yhteydessä koettuja haittatapahtumia.
Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että suuri osa hammaslääkäreistä yhdistää jatkuvasti virheellisesti yhteen tiettyjä ruisku- ja ampullityyppejä, jolloin heillä ei ole edellytyksiä aspiraation aikaansaamiseksi. Haittatapahtumien määrä puuduttamisen yhteydessä osoittautui myös melko korkeaksi. Aiheesta olisi tarpeellista saada lisäkoulutusta ja selkeitä toimintamalleja sairaanhoitopiirien tasolta.