Suomalaisten ja virolaisten kuluttajien tietoisuus jakamistalouden palveluista

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan jakamistalouden yhteistyöalustojen diffuusiota Suomessa ja Virossa. Kvantitatiivisten menetelmien avulla selvitetään mitkä sosiodemografiset taustatekijät vaikuttavat siihen, kuinka kuluttajat omaksuvat palveluja ja mikä on yhteistyöalustojen nykytila. Tavoitteena on myös tunnistaa alustojen keskeisimmät hyödyt ja ongelmat kuluttajien kannalta. Lisäksi tutkielmassa määritellään jakamistalouden yhteiskunnallinen toimintaympäristö, sillä uudet digitaalisen palveluyhteiskunnan palvelut olisi myös pikaisesti sovitettava lainsäädäntöön sopivaksi.

Aineistona käytetään vuoden 2016 Flash Eurobarometer 438 -tutkimusta, jota tarkastellaan ristiintaulukoinnin ja logistisen regressioanalyysin avulla. Tuloksista voidaan päätellä, että Virossa yhteistyöalustat ovat arkipäiväistymässä Euroopan kärkipäässä suomalaisten omaksuessa palveluita hitaammin. Virolaisten korkeampi tietoisuus johtuu yhteiskunnan avoimemmasta suhtautumisesta jakamistalouteen, sekä joustavammasta elinkeinoelämän ilmapiiristä. Molemmissa maissa kuluttajat, joilla on oletettavasti kattavammat sosiaaliset verkostot ja digitaaliset taidot, omaksuvat innovaatiot nopeammin. Keskeisimpinä hyöytyinä pidetään edullisuutta ja kätevyyttä. Ongelmallisena taas nähdään vastuukysmykset ja luottamus.

Tutkimustulokset vahvistavat useita oletuksia innovaatioiden leviämisestä, sekä yhteistyöalustojen eduista ja ongelmista. Voidaan myös huomata, että valtion instituutioilla on suuri vaikutus siihen millaisia palveluita on houkuttelevaa tuottaa. Tasa-arvoisten sääntöjen määrittäminen olemassaolevan elinkeinoelämän kanssa on merkittävää, sillä kuluttajat ovat kiinnostuneita entistä käytännöllisemmistä palveluista.