Sivistynyt uho? 1930 -luvun diskurssit Maria Jotunin teoksissa Huojuva Talo ja ”Evakuoidut”
Ollila, Tuulia (2017-08-08)
Sivistynyt uho? 1930 -luvun diskurssit Maria Jotunin teoksissa Huojuva Talo ja ”Evakuoidut”
Ollila, Tuulia
(08.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on etsiä ja analysoida 1930-luvun diskursseja Maria Jotunin teoksista Huojuva talo ja ” Evakuoidut”. Tutkielmani osoittaa, että teoksista on löydettävissä nimeämäni diskurssit. Niitä ovat siveellisyys- ja naisihannediskurssi sekä kunnon kansalainen ja -velvollisuusdiskurssi.
Lähdeteokseni Pidot Tornissa valottaa 1930-luvun kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä keskusteluja. Maria Jotuni ei osallistunut teoksessa kuvattuihin keskusteluihin, mutta ne piirtävät ajan kuvan aikakauden kulttuurisista virtauksista. Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato kuvastaa 1900-luvun alun sivistyneistön ajatuksia antiikista ja nykyisen kulttuurin kehityksestä kohti rappiota modernin kaupungistumisen myötä. Jotunin teosten henkilöhahmot elävät yhteiskunnan modernisoitumisen aiheuttaman hämmennyksen vallassa, joka näkyy teosten puheenvuoroissa.
Teoreettinen lähestymistapani on uushistorismi. Uushistoristina tunnettu Stephen Greenblatt kyseenalaistaa jaon tekstiin ja historiaan. Uushistorismissa historiaa ei pidetä kaunokirjallisen teoksen kontekstina, vaan uskotaan tekstien tasavertaisuuteen. Kaunokirjallisuuden uskotaan vaikuttavan historiaan ja toisin päin, tekstien välillä on vuorovaikutusta. Tekstit luovat diskursseja ja diskursseissa on Michel Foucault’n mukaan kyse aina vallasta ja sen jakautumisesta. Uushistorismi jakaa tämän käsityksen. Teosten diskurssit olivat henkilöhahmojen ajattelua normittavia tekijöitä.
Lähdeteokseni Pidot Tornissa valottaa 1930-luvun kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä keskusteluja. Maria Jotuni ei osallistunut teoksessa kuvattuihin keskusteluihin, mutta ne piirtävät ajan kuvan aikakauden kulttuurisista virtauksista. Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato kuvastaa 1900-luvun alun sivistyneistön ajatuksia antiikista ja nykyisen kulttuurin kehityksestä kohti rappiota modernin kaupungistumisen myötä. Jotunin teosten henkilöhahmot elävät yhteiskunnan modernisoitumisen aiheuttaman hämmennyksen vallassa, joka näkyy teosten puheenvuoroissa.
Teoreettinen lähestymistapani on uushistorismi. Uushistoristina tunnettu Stephen Greenblatt kyseenalaistaa jaon tekstiin ja historiaan. Uushistorismissa historiaa ei pidetä kaunokirjallisen teoksen kontekstina, vaan uskotaan tekstien tasavertaisuuteen. Kaunokirjallisuuden uskotaan vaikuttavan historiaan ja toisin päin, tekstien välillä on vuorovaikutusta. Tekstit luovat diskursseja ja diskursseissa on Michel Foucault’n mukaan kyse aina vallasta ja sen jakautumisesta. Uushistorismi jakaa tämän käsityksen. Teosten diskurssit olivat henkilöhahmojen ajattelua normittavia tekijöitä.