Oikeustieteen opiskelijoiden oppimisvalmiuksien kehittyminen Taitava oppiminen - kurssilla

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia ennakkokäsityksiä opiskelijoilla on oppimisesta, millä tavoin Taitava oppiminen -kurssi tukee ja auttaa opiskelijoita oman oppimisensa kehittämisessä sekä mitä ongelmia he kokevat opiskelussaan. Aikaisempien tutkimusten mukaan oppimaan oppimisen kursseista on hyötyä opiskelijoille, mutta hyötyjen kesto ja siirtyminen käytäntöön saattavat olla lyhytaikaisia.

Tutkimusjoukko koostui vuonna 2016 Taitava oppiminen -oppimistaitokurssille osallistuneista oikeustieteen opiskelijoista. Kurssilla käsiteltiin oppimistaitoja, sekä oppimisen yleistä kasvatustieteellistä teoriaa motivaation, opiskelustrategioiden, metakognition, minäpystyvyyden ja oppimisen luonteen näkökulmista. Kurssille osallistui 42 opiskelijaa, joista tutkimuksessa oli mukana 23.

Kurssi koostui oppimisen eri osa-alueita käsittelevistä luennoista, sekä opiskelijoiden itsensä suunnittelemasta ja toteuttamasta ”oman oppimisen kehittämishankkeesta”. Tutkittavien oppimisvalmiuksien tasoa ja kehittymistä kurssilla arvioitiin kirjallisten ennakkotehtävien ja hankeraporttien avulla. Kirjallista aineistoa analysoitiin pääosin laadullisin menetelmin sekä teoria- että aineistolähtöisesti. Aineisto luokiteltiin ja päätelmien tueksi luokitteluja ristiintaulukoitiin.

Tutkittavien käsitys oppimisen luonteesta oli enimmäkseen syväsuuntautunutta, mutta he käyttivät kuitenkin enemmän pinta- kuin syväsuuntautuneita opiskelutapoja. Lähestulkoon kaikki tutkittavista luokiteltiin suorituskeskeiseen motivaatio-orientaatioluokkaan. Minäpystyvyyden kokemus oli kolmasosalla hyvä tai neutraali. Noin puolet koki stressiä ja ajankäytön ongelmia. Kaikki tutkittavat hyötyivät oppimistaitokurssista joillakin oppimisen osa-alueilla. Kolme neljästä tutkittavasta koki kehittyneensä opiskelustrategioiden hyödyntämisessä ja puolet saivat hyötyä metakognitiivisten kykyjen käyttämiseen. Noin puolet onnistuivat oppimisen kehittämishankkeessaan.

Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden oppimistaidoissa olisi kehitettävää syväsuuntautuneita menetelmiä kohti, mutta oleellista olisi myös opiskelun ulkoisten tekijöiden, kuten ajankäytön ja opiskelun organisoinnin hallinnan, parantaminen. Tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Tuloksista voitiin päätellä, että oppimaan oppimista ei tulisi pitää varsinaisesta opetuksesta erillisenä prosessina, vaan opetusmenetelmien tulisi tukea oppimistaitojen kehitystä samanaikaisesti. Opetuksessa ei tulisi korostaa sellaisia työtapoja tai arviointimuotoja, jotka ajavat osan opiskelijoista pintasuuntautuneeseen työskentelyyn. Tämä edellyttäisi opetuskulttuurin muutosta konstruktivistisemman oppimiskäsityksen suuntaan.