Varhaiskasvatuksesta vauhtia lukemaan oppimiseen? Kehkeytyvä lukutaito ja varhaiskasvatus
Maine, Tuula (2017-08-09)
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 4- ja 5-vuotiaiden lasten kehkeytyvää lukutaitoa, jolla tarkoitetaan varsinaista lukutaitoa edeltäviä tietoja, taitoja ja asenteita. Kehkeytyvän lukutaidon osatekijöistä esimerkiksi kirjaintuntemusta ja fonologista tietoisuutta pidetään lukemaan oppimisen perusedellytyksinä. Kehkeytyvää lukutaitoa haluttiin tutkia, sillä se on tärkeä osa lukutaidon saavuttamista. Tässä kyselytutkimuksessa selvitettiin, onko kehkeytyvässä lukutaidossa eroja kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen osallistuneiden ja osallistumattomien välillä.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimuksessa kyselylomakkein kerättyä dataa. Seurantatutkimukseen osallistuneiden perheiden lapsista (N=1827) on kerätty tietoa useiden vuosien ajan äitien raskausajasta lähtien. Tässä tutkimuksessa tiedot varhaiskasvatukseen osallistumisesta poimittiin lomakkeista, jotka on lähetetty perheille lapsen ollessa 13 kuukauden, 18 kuukauden, 2 vuoden, 3 vuoden, 4 vuoden ja 5 vuoden ikäinen. Tiedot kehkeytyvästä lukutaidosta saatiin lasten 4- ja 5-vuotis-lomakkeista.
Tulokset osoittivat, että kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen 2–5 vuoden ikäisinä osallistuneiden ja osallistumattomien välillä on nähtävissä eroja kehkeytyvän lukutaidon osatekijöissä. Tilastollisesti merkitseviä eroja kahden ryhmän välillä löytyi fonologisen tietoisuuden ja kirjoittamisen taidoissa 5-vuotiaana. Eroa kehkeytyvässä lukutaidossa ei näkynyt varhaiskasvatukseen alle 2-vuotiaina osallistuneiden ja osallistumattomien välillä.
Varhaiskasvatukseen osallistuneilla oli 5-vuotiaina kehittyneemmät fonologisen tietoisuuden taidot verrattuna niihin, jotka eivät olleet osallistuneet kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen. Aikaisempien tutkimusten mukaan fonologinen tietoisuus on vahvasti yhteydessä lukemaan oppimiseen. Voisi siis olettaa, että varhaiskasvatukseen osallistuminen auttaisi myös lukutaidon saavuttamisessa. Samalla aineistolla voidaan tehdä jatkotutkimuksia varhaiskasvatuksen hyödyistä. Jokaisella lapsella pitäisi olla mahdollisuus osallistua kielellistä kehitystä tukevaan varhaiskasvatukseen.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimuksessa kyselylomakkein kerättyä dataa. Seurantatutkimukseen osallistuneiden perheiden lapsista (N=1827) on kerätty tietoa useiden vuosien ajan äitien raskausajasta lähtien. Tässä tutkimuksessa tiedot varhaiskasvatukseen osallistumisesta poimittiin lomakkeista, jotka on lähetetty perheille lapsen ollessa 13 kuukauden, 18 kuukauden, 2 vuoden, 3 vuoden, 4 vuoden ja 5 vuoden ikäinen. Tiedot kehkeytyvästä lukutaidosta saatiin lasten 4- ja 5-vuotis-lomakkeista.
Tulokset osoittivat, että kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen 2–5 vuoden ikäisinä osallistuneiden ja osallistumattomien välillä on nähtävissä eroja kehkeytyvän lukutaidon osatekijöissä. Tilastollisesti merkitseviä eroja kahden ryhmän välillä löytyi fonologisen tietoisuuden ja kirjoittamisen taidoissa 5-vuotiaana. Eroa kehkeytyvässä lukutaidossa ei näkynyt varhaiskasvatukseen alle 2-vuotiaina osallistuneiden ja osallistumattomien välillä.
Varhaiskasvatukseen osallistuneilla oli 5-vuotiaina kehittyneemmät fonologisen tietoisuuden taidot verrattuna niihin, jotka eivät olleet osallistuneet kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen. Aikaisempien tutkimusten mukaan fonologinen tietoisuus on vahvasti yhteydessä lukemaan oppimiseen. Voisi siis olettaa, että varhaiskasvatukseen osallistuminen auttaisi myös lukutaidon saavuttamisessa. Samalla aineistolla voidaan tehdä jatkotutkimuksia varhaiskasvatuksen hyödyistä. Jokaisella lapsella pitäisi olla mahdollisuus osallistua kielellistä kehitystä tukevaan varhaiskasvatukseen.