Opettajaopiskelijoiden suhtautuminen terveyskasvatukseen
Kivi, Osmo; Peltola, Saara (2017-08-09)
Opettajaopiskelijoiden suhtautuminen terveyskasvatukseen
Kivi, Osmo
Peltola, Saara
(09.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin opettajaopiskelijoiden suhtautumista terveyskasvatukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aihetta mahdollisimman laajasti, joten tutkimuksessa käytetty kysely lähetettiin Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton kautta kaikille liiton jäsenille. Vastauksia saatiin ympäri Suomea, suurin vastaajamäärä saatiin Turun yliopistosta. Vastauksia saatiin yhteensä 158. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia eroja luokanopettaja- ja aineenopettajaopiskelijoiden sekä eri sukupuolten suhtautumisessa terveyskasvatukseen ilmenee. Tietoa näkemyksistä terveyskasvatusta kohtaan saatiin tutkimuksessa kerättyä niin tilastollisin kuin laadullisin menetelmin ja aineistosta saatiin kartutettua tulevaisuudessa peruskouluun sijoittuvien opettajien ajatuksia terveyskasvatuksesta.
Tutkimuksessa selvisi, että naiset pitävät terveyskasvatuksen teemoja opetuksessa tärkeämpänä kuin miehet. Tämä tukee aiempaa tutkimusta, jossa todetaan naisten tavallisesti pitävän terveyttä tärkeämpänä kuin miesten. Tilastollisia eroja sukupuolten tai luokanopettaja- tai aineenopettajaopiskelijoiden välillä ei löytynyt.
Tarkasteltaessa opettajaopiskelijoiden näkemyksiä terveyskasvatuksesta, oli vastauksista löydettävissä laajoja ja suppeita näkemyksiä. Laajoissa näkemyksissä oli huomioitu terveyskasvatuksen kokonaisvaltaisuus. Yli puolella vastaajista oli suppea näkemys terveyskasvatuksesta, jolloin vastaajien näkemykset terveyskasvatuksesta eivät olleet kokonaisvaltaisia. Lisäksi terveyskasvatuksen neljää tehtävää tutkittaessa (sivistävä, virittävä, mielenterveystehtävä sekä muutosta avustava tehtävä), vain 3,5 prosenttia vastasi terveyskasvatuksen pitävän sisällään kaikki tehtävät. Tutkimuksessa selvisi myös, että terveystieto, liikunta, biologia ja kotitalous olivat vastaajien mielestä oppiaineita, joihin terveyskasvatusta oli vastaajien mukaan helppo integroida: nämä oppiaineet oli valinnut yli 90 prosenttia vastaajista.
Tutkimuksessa selvisi, että naiset pitävät terveyskasvatuksen teemoja opetuksessa tärkeämpänä kuin miehet. Tämä tukee aiempaa tutkimusta, jossa todetaan naisten tavallisesti pitävän terveyttä tärkeämpänä kuin miesten. Tilastollisia eroja sukupuolten tai luokanopettaja- tai aineenopettajaopiskelijoiden välillä ei löytynyt.
Tarkasteltaessa opettajaopiskelijoiden näkemyksiä terveyskasvatuksesta, oli vastauksista löydettävissä laajoja ja suppeita näkemyksiä. Laajoissa näkemyksissä oli huomioitu terveyskasvatuksen kokonaisvaltaisuus. Yli puolella vastaajista oli suppea näkemys terveyskasvatuksesta, jolloin vastaajien näkemykset terveyskasvatuksesta eivät olleet kokonaisvaltaisia. Lisäksi terveyskasvatuksen neljää tehtävää tutkittaessa (sivistävä, virittävä, mielenterveystehtävä sekä muutosta avustava tehtävä), vain 3,5 prosenttia vastasi terveyskasvatuksen pitävän sisällään kaikki tehtävät. Tutkimuksessa selvisi myös, että terveystieto, liikunta, biologia ja kotitalous olivat vastaajien mielestä oppiaineita, joihin terveyskasvatusta oli vastaajien mukaan helppo integroida: nämä oppiaineet oli valinnut yli 90 prosenttia vastaajista.