Palaute vuosien 2004 ja 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa
Saarniniemi, Riikka (2017-08-09)
Palaute vuosien 2004 ja 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa
Saarniniemi, Riikka
(09.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin palaute esiintyy vuosien 2004 ja 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa. Analyysin pohjana käytettiin Hattien ja Timperleyn mallia oppimista edistävästä palautteenannosta. Ensin tutkittiin, mitä yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia opetussuunnitelmilla on Hattien ja Timperleyn mallin kanssa. Lopuksi vuosien 2004 ja 2014 opetussuunnitelmia vertailtiin keskenään palautteen näkökulmasta.
Aineisto muodostettiin vuosien 2004 ja 2014 opetussuunnitelmien perusteiden yleisistä osista sekä vuosiluokkia 1–6 koskevista osista käyttämällä hakusanaa ”palaut”. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Hattien ja Timperleyn mallin pohjalta muodostettiin avoin analyysirunko, joka mahdollisti analyysirunkoon sopimattomien lainausten analysoimisen aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa selvisi, että muutosta opetussuunnitelmien välillä on palautteen näkökulmasta. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa palaute näkyi hyvin suppeasti. Hattien ja Timperleyn mallista niin prosessipalaute kuin itsesäätelypalaute sekä kaksi palautekysymystä, ”miten menee” ja ”minne seuraavaksi”, näkyivät opetussuunnitelman yleisissä osissa. Teemat esiintyivät pääsääntöisesti vain kerran. Suurimmaksi teemaksi nousi mallin ulkopuolelta ”palauteen antaminen ja saaminen”, joka ilmeni ainoastaan kieliopinnoissa. Vanhasta opetussuunnitelmasta löytyneet sisällöt ovat kaikki löydettävissä myös uudesta opetussuunnitelmasta. Uudessa opetussuunnitelmassa teemat ovat esillä laajemmin sekä asiaa palautteesta on enemmän kuin vanhassa opetussuunnitelmassa.
Vuoden 2014 opetussuunnitelmassa palautteessa keskitytään edistymisen tiedottamiseen. Palaute on prosessipalautetta tai sillä pyritään kehittämään oppilaiden itsesäätelytaitoja. Maininnat palautteesta tuovat myös esille sen, että palautteen tulee perustua asetettuihin tavoitteisiin. Hattien ja Timperleyn mallin ulkopuolelta korostui palautteenannossa motivoiva palautteen antaminen, jota kuvattiin erilaisten adjektiivien avulla, sekä palautteen vastavuoroinen luonne. Vuoden 2014 opetussuunnitelmassa pääosin kehotetaan Hattien ja Timperleyn mallin mukaiseen oppimista edistävään palautteenantoon.
Aineisto muodostettiin vuosien 2004 ja 2014 opetussuunnitelmien perusteiden yleisistä osista sekä vuosiluokkia 1–6 koskevista osista käyttämällä hakusanaa ”palaut”. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Hattien ja Timperleyn mallin pohjalta muodostettiin avoin analyysirunko, joka mahdollisti analyysirunkoon sopimattomien lainausten analysoimisen aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa selvisi, että muutosta opetussuunnitelmien välillä on palautteen näkökulmasta. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa palaute näkyi hyvin suppeasti. Hattien ja Timperleyn mallista niin prosessipalaute kuin itsesäätelypalaute sekä kaksi palautekysymystä, ”miten menee” ja ”minne seuraavaksi”, näkyivät opetussuunnitelman yleisissä osissa. Teemat esiintyivät pääsääntöisesti vain kerran. Suurimmaksi teemaksi nousi mallin ulkopuolelta ”palauteen antaminen ja saaminen”, joka ilmeni ainoastaan kieliopinnoissa. Vanhasta opetussuunnitelmasta löytyneet sisällöt ovat kaikki löydettävissä myös uudesta opetussuunnitelmasta. Uudessa opetussuunnitelmassa teemat ovat esillä laajemmin sekä asiaa palautteesta on enemmän kuin vanhassa opetussuunnitelmassa.
Vuoden 2014 opetussuunnitelmassa palautteessa keskitytään edistymisen tiedottamiseen. Palaute on prosessipalautetta tai sillä pyritään kehittämään oppilaiden itsesäätelytaitoja. Maininnat palautteesta tuovat myös esille sen, että palautteen tulee perustua asetettuihin tavoitteisiin. Hattien ja Timperleyn mallin ulkopuolelta korostui palautteenannossa motivoiva palautteen antaminen, jota kuvattiin erilaisten adjektiivien avulla, sekä palautteen vastavuoroinen luonne. Vuoden 2014 opetussuunnitelmassa pääosin kehotetaan Hattien ja Timperleyn mallin mukaiseen oppimista edistävään palautteenantoon.