Melu ja ääniergonomia aineenopettajien työympäristössä
Tunturi, Sonja (2017-08-09)
Melu ja ääniergonomia aineenopettajien työympäristössä
Tunturi, Sonja
(09.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään tapaustutkimuksen keinoin aineenopettajien työympäristön ääniergonomiaa ja meluisuutta. Tutkimuksessa haastateltiin viittä erään keskisuuren suomalaisen keskusta-alueen koulun aineenopettajaa, joista suurin osa oli lukio-opettajia. Lisäksi jokaista opettajaa havainnoitiin yhden työpäivän ajan ja tehtiin desibelimittauksia havainnoitujen oppituntien sekä oppituntien välisinä aikoina.
Tutkimuksessa selvisi, että aineenopettajat kokivat häiritsevänä ainoastaan oppitunnin aiheen ulkopuolisen melun. Suurin osa melusta oppitunneilla johtui oppituntiin kuuluvista lähteistä, kuten ryhmätyöskentelystä. Desibelimittaukset osoittivat, että melusta asetetut ohjearvot ylittyivät selkeästi oppituntien aikana. Myös luokkien ollessa tyhjillään asetetut ohjearvot ylittyivät luokissa. Opettajat kokivat melun häiritsevän joidenkin oppilaiden keskittymistä ja välillä vaikuttavan myös omaan työn ulkopuoliseen melunsietoonsa. Opettajat kokivat motivaation puutteen lisäävän oppilaiden oppitunninaikaista aiheen ulkopuolista puheensorinaa.
Opettajat kokivat tutkimuksen mukaan ääniergonomiatietoisuutensa puutteelliseksi, eivätkä olleet saaneet tarpeeksi aiheen koulutusta. Tutkimukseen osallistuneista opettajista kaikki kokivat äänen terveyden hyvin tärkeäksi itselleen, suurin osa oli kokenut huolta äänensä terveydestä ja yhdellä oli lääkärin toteama äänihäiriö. Tutkimukseen osallistuneet opettajat olivat kokeneet työympäristönsä ääniergonomian parantuneen koulurakennusten peruskorjausten jälkeen, mutta olosuhteissa oli edelleen puutteita.
Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että vaikka ääniergonomiaa ja meluisuutta on tutkittu pitkään ja niiden puutteet ja haitallisuus on huomattu, muutosta parempaan ei ole ainakaan tämän koulun perusteella tapahtunut. Aikaisempien tutkimusten mukaisesti äänikoulutusta tulisi tämän tutkimuksen perusteella antaa ääniongelmia ennaltaehkäisevänä toimena pitkäjänteisesti opettajaopiskelijoille sekä opettajille. Lisäksi melua tulisi vähentää ja äänenkäyttöolosuhteita parantaa. Tutkimuksen perusteella jatkotutkimuksissa tulisi ottaa entistä paremmin huomioon empiirinen tieto määrällisen aineiston tukena, sillä esimerkiksi työskentelytapojen huomattiin eroavan luonteeltaan eri oppiaineissa, millä todettiin olevan ääniergonomian ja melun kannalta merkitystä.
Tutkimuksessa selvisi, että aineenopettajat kokivat häiritsevänä ainoastaan oppitunnin aiheen ulkopuolisen melun. Suurin osa melusta oppitunneilla johtui oppituntiin kuuluvista lähteistä, kuten ryhmätyöskentelystä. Desibelimittaukset osoittivat, että melusta asetetut ohjearvot ylittyivät selkeästi oppituntien aikana. Myös luokkien ollessa tyhjillään asetetut ohjearvot ylittyivät luokissa. Opettajat kokivat melun häiritsevän joidenkin oppilaiden keskittymistä ja välillä vaikuttavan myös omaan työn ulkopuoliseen melunsietoonsa. Opettajat kokivat motivaation puutteen lisäävän oppilaiden oppitunninaikaista aiheen ulkopuolista puheensorinaa.
Opettajat kokivat tutkimuksen mukaan ääniergonomiatietoisuutensa puutteelliseksi, eivätkä olleet saaneet tarpeeksi aiheen koulutusta. Tutkimukseen osallistuneista opettajista kaikki kokivat äänen terveyden hyvin tärkeäksi itselleen, suurin osa oli kokenut huolta äänensä terveydestä ja yhdellä oli lääkärin toteama äänihäiriö. Tutkimukseen osallistuneet opettajat olivat kokeneet työympäristönsä ääniergonomian parantuneen koulurakennusten peruskorjausten jälkeen, mutta olosuhteissa oli edelleen puutteita.
Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että vaikka ääniergonomiaa ja meluisuutta on tutkittu pitkään ja niiden puutteet ja haitallisuus on huomattu, muutosta parempaan ei ole ainakaan tämän koulun perusteella tapahtunut. Aikaisempien tutkimusten mukaisesti äänikoulutusta tulisi tämän tutkimuksen perusteella antaa ääniongelmia ennaltaehkäisevänä toimena pitkäjänteisesti opettajaopiskelijoille sekä opettajille. Lisäksi melua tulisi vähentää ja äänenkäyttöolosuhteita parantaa. Tutkimuksen perusteella jatkotutkimuksissa tulisi ottaa entistä paremmin huomioon empiirinen tieto määrällisen aineiston tukena, sillä esimerkiksi työskentelytapojen huomattiin eroavan luonteeltaan eri oppiaineissa, millä todettiin olevan ääniergonomian ja melun kannalta merkitystä.