Jakavatko visuospatiaalinen työmuisti ja visuaalinen tietoisuus yhteisiä resursseja?
Vahtera, Aaro (2017-08-09)
Jakavatko visuospatiaalinen työmuisti ja visuaalinen tietoisuus yhteisiä resursseja?
Vahtera, Aaro
(09.08.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708097945
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708097945
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Työmuistin rooli tietoisuuden prosesseissa on kiistanalainen. Teoriat subjektiivisen visuaalisen tietoisuuden prosesseista jakautuvat kahteen ryhmään sen mukaan, kuinka pitkälle tiedonkäsittelyn odotetaan etenevän aivoissa ennen kuin ärsyke tiedostetaan. Varhaisen vaiheen teorioiden mukaan fenomenaalinen tietoisuus, eli subjektiivinen havaitsemisen kokemus, syntyy ennen korkeamman tasoisen tiedonkäsittelyn, kuten työmuistin, aktivoitumista. Varhaisen vaiheen teorioiden mukaan työmuistin toiminta liittyy ns. reflektiiviseen tietoisuuteen, eli tietoisen havainnon jälkiprosessointiin, joten työmuistin kuormituksen ei tulisi häiritä fenomenaalisen tietoisuuden syntyä, eikä sen tulisi vaikuttaa sen sähköfysiologisen korrelaatin amplitudeihin. Myöhäisen vaiheen teoriat olettavat työmuistiin liittyvien alueiden osallistuvan tietoisen havainnon syntymiseen, eivätkä ne tee erottelua fenomenaalisen ja reflektiivisen tietoisuuden välillä. Niiden mukaan työmuistin kuormituksen tulisi häiritä tietoisen kokemuksen syntymistä ja sen tulisi näkyä kaikissa siihen liittyvissä sähköfysiologisissa korrelaateissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako visuospatiaalisen työmuistin kuormitus fenomenaaliseen tietoisuuteen eli subjektiivisen havainnon syntymiseen vai kohdistuuko työmuistin kuormituksen vaikutus korkeamman tasoisen tietoisuuden eli ns. reflektiivisen tietoisuuden prosesseihin. Aikaisempien tutkimuksien pohjalta noin 200 millisekunnin kohdalla esiintyvää negatiivista vastetta, VANia (Visual Awareness Negativity), voidaan pitää fenomenaalisen tietoisuuden ensisijaisena neuraalisena korrelaattina ja 300–400 millisekunnin kohdalla esiintyvää positiivista vastetta, LP:tä (Late Positivity), voidaan pitää reflektiivisen tietoisuuden neuraalisena korrelaattina. Kokeessa tutkittavat tekivät tietokoneella samanaikaisesti tietoiseen havaitsemiseen liittyviä tehtäviä ja visuaalista työmuistia kuormittavaa tehtävää. Työmuistitehtävän kuormittavuuden kasvu ei vaikuttanut muuten kuin heti mieleenpainettavan ärsykkeen jälkeen ensimmäisenä esitetyn ärsykkeen kohdalla. Työmuistin kuormittaminen ei vaikuttanut VAN-aallon amplitudeihin. Nämä tulokset ovat yhdenmukaisia varhaisen vaiheen teorioiden oletusten kanssa, joiden mukaan työmuisti ja visuaalinen tietoisuus toimivat toisistaan riippumatta eivätkä jaa yhteisiä kognitiivisia resursseja ja ne tukevat ajatusta, jonka mukaan tietoisuus syntyy näköaivokuorella suhteellisen varhaisessa vaiheessa ennen korkeamman tasoisen tiedonkäsittelyn, kuten työmuistin prosessien, aktivoitumista. Tässä tutkimuksessa työmuistin kuormitus pienensi vain oireellisesti LP:n amplitudia, mikä ei ole ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että työmuisti ja reflektiivinen tietoisuus jakavat yhteisiä resursseja.