Terveystiedon yläkoulun opetussuunnitelman mielenterveyssisällöt oppikirjoissa
Järviö, Satu; Viljanen, Carita (2017-07-09)
Terveystiedon yläkoulun opetussuunnitelman mielenterveyssisällöt oppikirjoissa
Järviö, Satu
Viljanen, Carita
(09.07.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu tutkimuksessamme on selvitetty ensinnäkin, miten valtakunnallisen yläkoulun terveystiedon opetussuunnitelman mielenterveyteen liitettävät sisällöt ilmenevät yläkoulun terveystiedon oppikirjoissa. Toiseksi on tarkasteltu, miten funktionaalinen mielenterveyden malli ja terveystiedon arvopohja näkyvät oppikirjojen mielenterveyssisältöjen käsittelyssä. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta yläkoulun terveystiedon oppikirjasta: Terveyden portaat (2004), joka on yksi varhaisimmista oppiaineen yläkoulun oppikirjoista, Dynamo (2004/2010) ja Voimaa (2013), joka oli työmme aloitushetkellä viimeksi ilmestynein terveystiedon oppikirja.
Tutkimusmenetelmämme on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Kehykset, joiden kautta olemme tarkastelleet oppikirjoja, muodostuvat ensinnäkin valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta, jonka pohjalta olemme rakentaneet kymmenen sisältöteema-aluetta, ja toiseksi funktionaalisesta mielenterveyden mallista ja terveystiedon teoria- ja metodioppaista esiin nousevasta terveystiedon arvopohjasta.
Tutkimuksessamme selvisi, että muodostamistamme teemoista kaikki ovat löydettävissä kaikista oppikirjoista. Sisältöjen esitystavoissa oppikirjojen välillä on eroja: Terveyden portaissa on nähtävissä ajatus, että sisältöjä tulee tarjota nuorille todella kattavasti ja ilmiöitä kuvailevasti. Dynamossa mielenterveysasiat saavat suuren painoarvon ja liitetään voimakkaasti ihmisen kokonaishyvinvointiin ja siten moniin sisältöalueisiin. Voimaa on oppikirjoista käsikirjamaisin, lähestyy asioita käsitemäärittelyjen kautta ja luottaa oppilaiden itsenäisiin lisätiedonhakutaitoihin.
Kirjojen tarkastelu funktionaalisen mielenterveyden mallin kehyksissä paljasti, että oppikirjat käsittelevät mielenterveyden sisältöjä vahvasti yksilön ja lähiyhteisön kautta. Sisältöalueteemojen välillä oli eroja siinä, missä määrin niissä on tuotu esiin kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Kaikki tarkastelemamme oppikirjat nojautuvat pitkälti positiivisen mielenterveyden käsitteeseen ja ajatukseen mielenterveydestä dynaamisena prosessina. Terveystiedon arvopohja näkyy oppikirjoissa pyrkimyksenä sivistyksen lisäämiseen, terveyskäyttäytymiseen vaikuttamiseen tietoa jakamalla ja oppilaan oman pohdinnan herättelyyn.
Kaikki oppikirjat painottavat usein yksilön näkökulmaa ja yksilön kautta asioihin vaikuttamista. Usein jäi vähäiselle tai olemattomalle käsittelylle se, miten ryhmää voisi käyttää hyödyksi mielenterveysasioiden käsittelyssä ja opettelussa ja mielenterveyteen liittyviin asioihin vaikuttamisessa.
Tutkimusmenetelmämme on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Kehykset, joiden kautta olemme tarkastelleet oppikirjoja, muodostuvat ensinnäkin valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta, jonka pohjalta olemme rakentaneet kymmenen sisältöteema-aluetta, ja toiseksi funktionaalisesta mielenterveyden mallista ja terveystiedon teoria- ja metodioppaista esiin nousevasta terveystiedon arvopohjasta.
Tutkimuksessamme selvisi, että muodostamistamme teemoista kaikki ovat löydettävissä kaikista oppikirjoista. Sisältöjen esitystavoissa oppikirjojen välillä on eroja: Terveyden portaissa on nähtävissä ajatus, että sisältöjä tulee tarjota nuorille todella kattavasti ja ilmiöitä kuvailevasti. Dynamossa mielenterveysasiat saavat suuren painoarvon ja liitetään voimakkaasti ihmisen kokonaishyvinvointiin ja siten moniin sisältöalueisiin. Voimaa on oppikirjoista käsikirjamaisin, lähestyy asioita käsitemäärittelyjen kautta ja luottaa oppilaiden itsenäisiin lisätiedonhakutaitoihin.
Kirjojen tarkastelu funktionaalisen mielenterveyden mallin kehyksissä paljasti, että oppikirjat käsittelevät mielenterveyden sisältöjä vahvasti yksilön ja lähiyhteisön kautta. Sisältöalueteemojen välillä oli eroja siinä, missä määrin niissä on tuotu esiin kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Kaikki tarkastelemamme oppikirjat nojautuvat pitkälti positiivisen mielenterveyden käsitteeseen ja ajatukseen mielenterveydestä dynaamisena prosessina. Terveystiedon arvopohja näkyy oppikirjoissa pyrkimyksenä sivistyksen lisäämiseen, terveyskäyttäytymiseen vaikuttamiseen tietoa jakamalla ja oppilaan oman pohdinnan herättelyyn.
Kaikki oppikirjat painottavat usein yksilön näkökulmaa ja yksilön kautta asioihin vaikuttamista. Usein jäi vähäiselle tai olemattomalle käsittelylle se, miten ryhmää voisi käyttää hyödyksi mielenterveysasioiden käsittelyssä ja opettelussa ja mielenterveyteen liittyviin asioihin vaikuttamisessa.