Ammattilaisten tietämys ja näkemykset parisuhdeväkivallasta – Tunnistaminen ja puuttuminen lääkärien ja poliisien työssä
Irmola, Katja (2017-08-09)
Ammattilaisten tietämys ja näkemykset parisuhdeväkivallasta – Tunnistaminen ja puuttuminen lääkärien ja poliisien työssä
Irmola, Katja
(09.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Parisuhdeväkivallan kierteen katkaisu edellyttää usein ulkopuolisen puuttumista tilanteeseen. Työssään parisuhdeväkivallan uhreja kohtaavat monet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä poliisit. Tunnistamiseen, kohtaamiseen ja puuttumiseen vaikuttavat ammattilaisten tietämys ja näkemykset ilmiöstä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää lääkärien ja poliisien tietämystä ja näkemyksiä parisuhdeväkivallasta sekä löytää tekijöitä, jotka estävät tunnistamista ja uhrien oikeanlaisen avun saamista. Tutkielma toimii samalla kyselyn pilotointina osana laajempaa Töölön sairaalasta käsin hallinnoitavaa tutkimushanketta.
Tutkimus on metodologialtaan kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin kyselytutkimuksena ison sairaalan päivystäville lääkäreille ja ison kaupungin rikostutkijoille. Otos perustui harkinnanvaraiseen valintaan, joten tämän tutkimuksen kohdejoukkoa kutsutaan näytteeksi. Kyselyyn vastasi lopulta 31 lääkäriä ja 26 poliisia. Tulokset analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelman avulla.
Tulosten perusteella tähän tutkimukseen vastanneilla ei ollut hälyttäviä puutteita tietämyksessä, ainoastaan parisuhdeväkivallan kustannuksia oli arvioitu alakanttiin. Puuttuminen omassa työssä ymmärrettiin tärkeäksi eikä parisuhdeväkivallasta kysymistä pidetty tabuna. Näkemysten perusteella vastanneilla oli käsitystä ilmiön luonteesta. Lähes kaikkien vastanneiden mielestä alkoholi ja väkivalta aiheuttavat parisuhdeväkivaltaa, myös muut aiheuttajat keräsivät paljon kyllä -vastauksia. Uhrin personallisuuden vaikutus parisuhdeväkivallan uhriksi joutumiseen on yksi yksittäinen esiin noussut virhekäsitys, joka voi vaikuttaa uhrin kohtaamiseen. Tunnistamisen rajoitteina sekä lääkärit että poliisit pitivät tarjolla olevien palveluiden riittämättömyyttä ja aikarajoituksia. Tulosten perusteella lääkäreillä on enemmän tunnistamisen rajoitteita kuin poliiseilla. Puutteita lääkäreiden mukaan on sekä työpaikan toimintaohjeissa uhrien kohtaamiseen, että jatkopalveluihin ohjaamiseen. Lisäksi epätietoisuus tarjolla olevista palveluista rajoitti puuttumista.
Tämän tutkimuksen perusteella parisuhdeväkivallan uhrien palveluihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Mitä tehdä ja mihin ohjata uhri, kun sellainen on tunnistettu? Myös eroavaisuudet ammattiryhmien välillä osoittavat sen, että koulutusta tulisi yhdenmukaistaa ja lisätä.
Tutkimus on metodologialtaan kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin kyselytutkimuksena ison sairaalan päivystäville lääkäreille ja ison kaupungin rikostutkijoille. Otos perustui harkinnanvaraiseen valintaan, joten tämän tutkimuksen kohdejoukkoa kutsutaan näytteeksi. Kyselyyn vastasi lopulta 31 lääkäriä ja 26 poliisia. Tulokset analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelman avulla.
Tulosten perusteella tähän tutkimukseen vastanneilla ei ollut hälyttäviä puutteita tietämyksessä, ainoastaan parisuhdeväkivallan kustannuksia oli arvioitu alakanttiin. Puuttuminen omassa työssä ymmärrettiin tärkeäksi eikä parisuhdeväkivallasta kysymistä pidetty tabuna. Näkemysten perusteella vastanneilla oli käsitystä ilmiön luonteesta. Lähes kaikkien vastanneiden mielestä alkoholi ja väkivalta aiheuttavat parisuhdeväkivaltaa, myös muut aiheuttajat keräsivät paljon kyllä -vastauksia. Uhrin personallisuuden vaikutus parisuhdeväkivallan uhriksi joutumiseen on yksi yksittäinen esiin noussut virhekäsitys, joka voi vaikuttaa uhrin kohtaamiseen. Tunnistamisen rajoitteina sekä lääkärit että poliisit pitivät tarjolla olevien palveluiden riittämättömyyttä ja aikarajoituksia. Tulosten perusteella lääkäreillä on enemmän tunnistamisen rajoitteita kuin poliiseilla. Puutteita lääkäreiden mukaan on sekä työpaikan toimintaohjeissa uhrien kohtaamiseen, että jatkopalveluihin ohjaamiseen. Lisäksi epätietoisuus tarjolla olevista palveluista rajoitti puuttumista.
Tämän tutkimuksen perusteella parisuhdeväkivallan uhrien palveluihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Mitä tehdä ja mihin ohjata uhri, kun sellainen on tunnistettu? Myös eroavaisuudet ammattiryhmien välillä osoittavat sen, että koulutusta tulisi yhdenmukaistaa ja lisätä.