Äitien asenteet syntymättömään vammaiseen lapseen Mielikuvituskirjoitustutkimus raskaana oleville naisille
Haapasaari, Paula (2017-08-09)
Äitien asenteet syntymättömään vammaiseen lapseen Mielikuvituskirjoitustutkimus raskaana oleville naisille
Haapasaari, Paula
(09.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena on raskaana olevat naiset ja heidän ajatuksensa ja asenteensa suhteessa syntymättömään vammaiseen lapseen. Tutkimuksella on pyritty tuomaan esiin ja näkyväksi niitä tuntoja joita naisilla, äideillä, raskaana ollessaan on poikkeavasta raskaudesta, -sikiöstä ja vammaisen lapsen odotuksesta ylipäänsä. Mistä he kokevat saavansa tukea, miltä heistä tuntuu. Tutkimus tehtiin pyytämällä raskaana olevilta naisilta mielikuvituskirjoitusta, jossa he pohtivat miltä tuntuisi, jos heidän raskaudessaan todettaisiin sikiössä jotakin poikkeavaa. Vastausta pyydettiin internetissä olleen linkin kautta nimettömänä. Sillä toivottiin saavutettavan vastaajissa sellaisen anonymiteetin tunne, joka kirvoittaisi esiin piilotetuimmatkin ajatukset ja asenteet.
Vastauksia saatiin 65 kappaletta, joista 64 voitiin käyttää tutkimuksessa. Yksi vastaaja jätti vain taustatiedot, mutta ei kirjoittanut mielikuvituskirjoitusta. Äitien kirjoituksista nousi esiin teemoja, jotka toistuivat useissa kirjoituksissa. Näin ollen aineisto voitiin osittain myös kvantifioida. Äidit jakautuivat syntymättömän vammaisen lapsensa suhteen vammaisasenteiden kanssa melko tasaisesti niihin joille vammainen lapsi olisi ehdoton ei, niihin jotka olivat valmiit vastaanottamaan lapsen kuin lapsen ja niihin jotka määrittelivät asiaan reunaehtoja puolin ja toisin. Tämä tuli esille myös näkemyksissä, joita äidit esittivät raskaudenkeskeytyksestä tai sen mahdollisuudesta ja syistä, jotka siihen voisivat johtaa.
Vastauksia analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla ja niitä peilattiin teoriaosassa esitettyihin vammaisuuden sosiaaliseen ja lääketieteelliseen tulkintaan. Tuloksia esitetään löyhästi myös Habermasin (1989) esittämän systeemimaailman ja elämismaailman viitekehyksessä.
Vastauksia saatiin 65 kappaletta, joista 64 voitiin käyttää tutkimuksessa. Yksi vastaaja jätti vain taustatiedot, mutta ei kirjoittanut mielikuvituskirjoitusta. Äitien kirjoituksista nousi esiin teemoja, jotka toistuivat useissa kirjoituksissa. Näin ollen aineisto voitiin osittain myös kvantifioida. Äidit jakautuivat syntymättömän vammaisen lapsensa suhteen vammaisasenteiden kanssa melko tasaisesti niihin joille vammainen lapsi olisi ehdoton ei, niihin jotka olivat valmiit vastaanottamaan lapsen kuin lapsen ja niihin jotka määrittelivät asiaan reunaehtoja puolin ja toisin. Tämä tuli esille myös näkemyksissä, joita äidit esittivät raskaudenkeskeytyksestä tai sen mahdollisuudesta ja syistä, jotka siihen voisivat johtaa.
Vastauksia analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla ja niitä peilattiin teoriaosassa esitettyihin vammaisuuden sosiaaliseen ja lääketieteelliseen tulkintaan. Tuloksia esitetään löyhästi myös Habermasin (1989) esittämän systeemimaailman ja elämismaailman viitekehyksessä.