Tyttöjä, poikia vai ohjattavia? Ohjaajien ajatuksia sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolisensitiivisen opinto-ohjauksen toteutumisesta lukiossa.
Romberg, Rosa (2017-08-09)
Tyttöjä, poikia vai ohjattavia? Ohjaajien ajatuksia sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolisensitiivisen opinto-ohjauksen toteutumisesta lukiossa.
Romberg, Rosa
(09.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä on kuvata ja jäsentää lukion opinto-ohjaajien käsityksiä sukupuoleen ja ohjaustilanteeseen liittyen. Pyrkimyksenä on selvittää nähdäänkö ohjattavat ohjaustilanteessa tyttöinä, poikina vai yksilöinä. Tutkimuksessa kartoitetaan sitä ovatko lukiolaisnuorten uravalinnat sukupuolittuneita vai ohjaako valintoja aito kiinnostus alaa kohtaan. Tarkoituksena on tarkastella lukion opinto-ohjauksen sukupuolta rakentavia ja ylläpitäviä prosesseja. Tutkimuksen tavoitteena on pohtia ohjaajien toimintaa ohjaustilanteessa, ja selvittää toteutuuko sukupuolisensitiivinen ohjausote lukion opinto-ohjauksessa.
Tutkimustehtävä jakautuu viiteen teemaan, joiden pohjalta teoriaosa ja tulokset on jäsennelty. Ensimmäisessä teemassa pyritään kuvailemaan opinto-ohjaajien käsityksiä siitä mikä on sukupuoli ja mitä kaikkea sukupuolen käsite pitää sisällään. Toisessa teemassa kartoitetaan opinto-ohjaajien käsityksiä tyttöjen ja poikien eroista tai samankaltaisuuksista ohjaustilanteessa. Kolmannen teeman tavoitteena on selvittää vaikuttaako sukupuoli lukiolaisten koulutusvalintaan. Ohjaajilta kysytään eri alojen sukupuolittuneisuudesta ja siitä, liitetäänkö tiettyihin aloihin sukupuolistereotypioita. Neljäntenä keskustellaan sukupuolten tasa-arvosta ja sen toteutumisesta ohjauksessa ja lukiossa yleensä. Viimeisenä ja tärkeimpänä teemana pohditaan sukupuolta ja sen mahdollista vaikutusta ohjausprosessiin.
Tutkimus on laadullinen ja analyysin pohjana käytettiin fenomenografista tutkimusotetta, sillä tavoitteena oli saada tietoa ohjaajien käsityksistä sukupuoleen liittyen. Aineisto kerättiin toteuttamalla puolistrukturoidut teemahaastattelut opinto-ohjaajille yhdeksässä eteläsuomalaisessa lukiossa. Haastattelut pohjautuvat edellä mainittuihin teemoihin, teoriaosaan ja aiempaan aiheesta tehtyyn tutkimukseen.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että ohjattavan sukupuolella ei ole suurta vaikutusta ohjaustilanteeseen. Ohjaajat toivat esiin joitakin eroavaisuuksia tytöissä ja pojissa, mutta pääasiassa ohjattavat otettiin vastaan yksilöinä. Ohjauksessa liikkeelle lähdettiin ohjattavan omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista. Sukupuolten tasa-arvo tuntui ohjaajien näkökulmasta toteutuvan suhteellisen hyvin sekä opinto-ohjauksessa, jatkokoulutusvalinnassa, että koulumaailmassa ylipäätänsä. Suurin osa ohjaajista otti sukupuolen huomioon työssään ja pyrki sukupuolisensitiivisempään ohjausotteeseen esimerkiksi kannustamalla nuoria sukupuolille epätyypillisille aloille. Kuitenkin suomalainen työelämä on yhä hyvin vahvasti jakautunut miesten ja naisten aloihin, joten opinto-ohjaajilla riittää työsarkaa tulevaisuudessakin lukiossa ja muilla kouluasteilla.
Tutkimustehtävä jakautuu viiteen teemaan, joiden pohjalta teoriaosa ja tulokset on jäsennelty. Ensimmäisessä teemassa pyritään kuvailemaan opinto-ohjaajien käsityksiä siitä mikä on sukupuoli ja mitä kaikkea sukupuolen käsite pitää sisällään. Toisessa teemassa kartoitetaan opinto-ohjaajien käsityksiä tyttöjen ja poikien eroista tai samankaltaisuuksista ohjaustilanteessa. Kolmannen teeman tavoitteena on selvittää vaikuttaako sukupuoli lukiolaisten koulutusvalintaan. Ohjaajilta kysytään eri alojen sukupuolittuneisuudesta ja siitä, liitetäänkö tiettyihin aloihin sukupuolistereotypioita. Neljäntenä keskustellaan sukupuolten tasa-arvosta ja sen toteutumisesta ohjauksessa ja lukiossa yleensä. Viimeisenä ja tärkeimpänä teemana pohditaan sukupuolta ja sen mahdollista vaikutusta ohjausprosessiin.
Tutkimus on laadullinen ja analyysin pohjana käytettiin fenomenografista tutkimusotetta, sillä tavoitteena oli saada tietoa ohjaajien käsityksistä sukupuoleen liittyen. Aineisto kerättiin toteuttamalla puolistrukturoidut teemahaastattelut opinto-ohjaajille yhdeksässä eteläsuomalaisessa lukiossa. Haastattelut pohjautuvat edellä mainittuihin teemoihin, teoriaosaan ja aiempaan aiheesta tehtyyn tutkimukseen.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että ohjattavan sukupuolella ei ole suurta vaikutusta ohjaustilanteeseen. Ohjaajat toivat esiin joitakin eroavaisuuksia tytöissä ja pojissa, mutta pääasiassa ohjattavat otettiin vastaan yksilöinä. Ohjauksessa liikkeelle lähdettiin ohjattavan omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista. Sukupuolten tasa-arvo tuntui ohjaajien näkökulmasta toteutuvan suhteellisen hyvin sekä opinto-ohjauksessa, jatkokoulutusvalinnassa, että koulumaailmassa ylipäätänsä. Suurin osa ohjaajista otti sukupuolen huomioon työssään ja pyrki sukupuolisensitiivisempään ohjausotteeseen esimerkiksi kannustamalla nuoria sukupuolille epätyypillisille aloille. Kuitenkin suomalainen työelämä on yhä hyvin vahvasti jakautunut miesten ja naisten aloihin, joten opinto-ohjaajilla riittää työsarkaa tulevaisuudessakin lukiossa ja muilla kouluasteilla.