Formaali mentorointi kunta-alalla. Tapaustutkimus: Mentorointiohjelmaan osallistuneiden kokemuksia tavoitteidensa toteutumisesta sekä mentorointiprosessista.

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Naantalin kaupungin työntekijöiden kokemuksia uudesta, kokeiluna järjestetystä mentorointiohjelmasta. Tutkimuksessa keskityttiin osallistujien tavoitteiden toteutumiseen ja ohjelman kautta saavutettuihin hyötyihin sekä yksilön että työyhteisön näkökulmista. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tarkastella mentorointia prosessina ja sitä, mitkä prosessin alueet erityisesti vaikuttivat osallistujien tavoitteiden toteutumiseen. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Aineistona käytettiin mentorointiohjelmaan hakeneiden teemahaastatteluita (N=23), sekä ohjelman lopuksi kerättyjä palautekyselylomakkeita. Palautekyselyiden (N=15) avoimista vastauksista saatiin runsaasti tutkimukseen sopivaa materiaalia, ja nämä kaksi erilaista aineistoa täydensivät toisiaan. Tutkimusmetodina käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkittaviksi teemoiksi muodostuivat ura- ja ammatillisen kehittymisen tuki sekä psykososiaalinen ja emotionaalinen tuki. Myös mentorointi prosessina muodosti oman aihealueensa. Tutkimus osoitti, että keskeisiä mentoroinnin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat oman esimiehen tuki, tapaamisten useus, mentorointisuhteen luottamus, ennalta asetetut selkeät tavoitteet, onnistunut mentorointiparin tai -ryhmän valinta, osaava mentoroinnin koordinaattori sekä osallistujan oma aktiivisuus.

Mentorointi tuotti osallistujille monia positiivisia asioita ja kokemuksia, ja suurin osa ennalta asetetuista tavoitteista toteutui vuoden kestäneen ohjelman aikana. Mentorointi tarjoaakin työntekijöille ennen kaikkea mahdollisuuden luontevaan, jatkuvaan itsensä kehittämiseen elinikäisen oppimisen hengessä. Ratkaisevaa on oma asenne ja organisaation tarjoama tuki oppimiselle.

Naantalin kaupungin mentoroinnin pilottiohjelma osoittautui kokonaisuutena onnistuneeksi, ja osallistujilta saadun palautteen avulla siitä pystytään muokkaamaan tulevaisuudessa vielä toimivampi, systemaattinen henkilöstön kehittämisen työkalu. Osallistujat saivat ohjelmasta yllättävän paljon; uusia oivalluksia, lisää työssä jaksamista, uusia tärkeitä yhteistyösuhteita, uusia käytäntöjä työyhteisöjen käyttöön sekä runsaasti motivaatiota uuden oppimiseen jatkossakin. Kokemukset ja palaute ohjelmaan osallistujilta olivat rohkaisevia.

Tutkimus tulee mentorointiohjelmaa kunnassa järjestävän yksikön käyttöön, ja sen tuloksia voidaan käyttää ohjelman kehitystyössä.