Kaupallisen median retoriikka ja identiteetin rakentuminen diskursseissa
Saikkonen, Annele (2017-08-10)
Kaupallisen median retoriikka ja identiteetin rakentuminen diskursseissa
(10.08.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708108034
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708108034
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kaupallisen median retoriikkaa ja identiteetin rakentumista diskurssien kautta. Tutkimusaineistona käytän vuonna 2015 julkaistua Ylen suuri tehtävä -nimistä raporttia ja tv-dokumenttia. Lisäksi aineistonani on 20 pääkirjoitusta, jotka käsittelevät Yleisradion rahoitusta ja tehtäviä. Tutkin kaupallisen median käyttämiä retorisia keinoja ja identiteetin muotoutumista suhteessa Yleisradioon. Selvitän, millaisilla retorisilla keinoilla kaupallinen media argumentoi Yleen liittyviä asioita ja miten nämä keinot luovat kuvaa kaupallisesta mediasta itsestään.
Tutkielmani on kriittistä tekstintutkimusta. Tärkeimmät käsitteet ja metodit pohjautuvat retoriikan tutkimukseen ja diskurssintutkimukseen. Tutkielman teoria nojautuu esimerkiksi Ville Virsun, Pekka Pällin, Norman Fairclough’n ja Arja Jokisen tutkimuksiin.
Tutkielmassani tarkastelen retorisia keinoja neljän diskurssikokonaisuuden kautta. Tutkimusaineistoista nostan esiin talouden ja politiikan, roolien ja tehtävien, mediamurroksen sekä vallan diskurssit. Tutkimukseni perusteella kaupallinen media käyttää laajalti erilaisia retorisia keinoja, kun se esimerkiksi kritisoi Yle-veroa. Taajimmin hyödynnetään kontrastipareja, metaforia, kvantifiointia, vertailua ja erilaisia kategorisointeja. Tv-dokumentti tuo erityisen hyvin esiin puhujakategorioiden voiman retoriikassa. Myös tarinallisuuden avulla vahvistetaan retoriikkaa.
Tutkimukseni perusteella kaupallisen median identiteetti hahmottuu ennen kaikkea ideologisten arvojen kautta. Retorisista keinoista etenkin kontrastiparit ja kategorisoinnit heijastelevat niitä ideologioita, joiden varaan kaupallisen median identiteetti rakentuu. Kaupallinen media näyttäytyy ennen kaikkea riippumattomana ja itsenäisenä, sivusta tarkkailijana, rahallista voittoa tavoittelevana, valtaa käyttävänä sekä eettisesti ja ideologisesti itsevarmana toimijana.
Suuren mediamurroksen aikakaudella myös median kielenkäyttö on murroksen alaisena. Tutkimukseni perusteella kaupallinen media tasapainoilee sen kanssa, että se pystyy pitämään kiinni identiteettiään rakentavista ideaaleista mutta toisaalta kykenee vetoamaan yleisöön tarvittaessa kovallakin retoriikalla.
Tutkielmani on kriittistä tekstintutkimusta. Tärkeimmät käsitteet ja metodit pohjautuvat retoriikan tutkimukseen ja diskurssintutkimukseen. Tutkielman teoria nojautuu esimerkiksi Ville Virsun, Pekka Pällin, Norman Fairclough’n ja Arja Jokisen tutkimuksiin.
Tutkielmassani tarkastelen retorisia keinoja neljän diskurssikokonaisuuden kautta. Tutkimusaineistoista nostan esiin talouden ja politiikan, roolien ja tehtävien, mediamurroksen sekä vallan diskurssit. Tutkimukseni perusteella kaupallinen media käyttää laajalti erilaisia retorisia keinoja, kun se esimerkiksi kritisoi Yle-veroa. Taajimmin hyödynnetään kontrastipareja, metaforia, kvantifiointia, vertailua ja erilaisia kategorisointeja. Tv-dokumentti tuo erityisen hyvin esiin puhujakategorioiden voiman retoriikassa. Myös tarinallisuuden avulla vahvistetaan retoriikkaa.
Tutkimukseni perusteella kaupallisen median identiteetti hahmottuu ennen kaikkea ideologisten arvojen kautta. Retorisista keinoista etenkin kontrastiparit ja kategorisoinnit heijastelevat niitä ideologioita, joiden varaan kaupallisen median identiteetti rakentuu. Kaupallinen media näyttäytyy ennen kaikkea riippumattomana ja itsenäisenä, sivusta tarkkailijana, rahallista voittoa tavoittelevana, valtaa käyttävänä sekä eettisesti ja ideologisesti itsevarmana toimijana.
Suuren mediamurroksen aikakaudella myös median kielenkäyttö on murroksen alaisena. Tutkimukseni perusteella kaupallinen media tasapainoilee sen kanssa, että se pystyy pitämään kiinni identiteettiään rakentavista ideaaleista mutta toisaalta kykenee vetoamaan yleisöön tarvittaessa kovallakin retoriikalla.