Kansallis-isänmaallinen nainen - Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944
Saarinen, Henry (2017-08-14)
Kansallis-isänmaallinen nainen - Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944
(14.08.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708148091
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708148091
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa Isänmaallisen kansanliikkeen naisjärjestön julkaiseman Uusi Huomen -lehden käsityksiä naisten tehtävistä ja velvollisuuksista vuosina 1938–1944. Uusi Huomen -lehti oli IKL:n naisjärjestön jäsenten kirjoittama lehti, joka oli niin ikään osoitettu puolueen naisjärjestön jäsenille. Pääasiallisena metodina olen tutkimuksessa käyttänyt vaikuteanalyysia, jonka avulla tutkin tekijöitä, jotka vaikuttivat lehden käsitysten muodostumiseen.
Tutkimuksessani tärkeimmäksi naisen tehtäviä ja velvollisuuksia määritteleväksi tekijäksi nousi maanpuolustus. Kaikkien isänmaallisten naisten velvollisuudeksi katsottiin kuuluminen lottajärjestöön iästä ja asemasta riippumatta. Naisen tehtäväksi katsottiin myös lasten kasvattaminen isänmaallisiksi ja maanpuolustustahoisiksi kansalaisiksi. Kasvatus ja koulutus nähtiin ylipäätään lehdessä tärkeiksi teemoiksi, varsinkin tyttöjen ja naisten koulutustason nostaminen.
Naisen velvollisuudeksi katsottiin lehden mukaan myös osallistuminen politiikkaan, jossa tehtävinä oli paitsi ajaa IKL:n äärioikeistolaista politiikkaa, niin myös kehittää sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Lehden käsitysten muodostumisen taustalla tutkimukseni mukaan olivat lehteen kirjoittaneiden naisten tavanomaista korkeampi koulutusaste, sisällissodan kokemukset, poliittisesti aktiivisten perheenjäsenten vaikutus, 1930-luvun yleiseurooppalainen oikeistoradikalismi sekä IKL:n poliittiset päämäärät.
Tutkimuksessani tärkeimmäksi naisen tehtäviä ja velvollisuuksia määritteleväksi tekijäksi nousi maanpuolustus. Kaikkien isänmaallisten naisten velvollisuudeksi katsottiin kuuluminen lottajärjestöön iästä ja asemasta riippumatta. Naisen tehtäväksi katsottiin myös lasten kasvattaminen isänmaallisiksi ja maanpuolustustahoisiksi kansalaisiksi. Kasvatus ja koulutus nähtiin ylipäätään lehdessä tärkeiksi teemoiksi, varsinkin tyttöjen ja naisten koulutustason nostaminen.
Naisen velvollisuudeksi katsottiin lehden mukaan myös osallistuminen politiikkaan, jossa tehtävinä oli paitsi ajaa IKL:n äärioikeistolaista politiikkaa, niin myös kehittää sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Lehden käsitysten muodostumisen taustalla tutkimukseni mukaan olivat lehteen kirjoittaneiden naisten tavanomaista korkeampi koulutusaste, sisällissodan kokemukset, poliittisesti aktiivisten perheenjäsenten vaikutus, 1930-luvun yleiseurooppalainen oikeistoradikalismi sekä IKL:n poliittiset päämäärät.