Yhteisöllisyys tohtorikoulutuksessa – tohtorikoulutettavien näkemyksiä Turun yliopistossa

Abstract

Tiedeyhteisö muodostaa tohtoriopiskelijalle keskeisen toimintaympäristön. Yhteisöllisen toiminnan merkitys on nostanut päätään niin työelämässä kuin tohtorikoulutuksessa, mutta väitöskirjatyö on silti monelle tohtoriopiskelijalle käytännössä yksin puurtamista. Tohtorikoulutuksen kehittämisen kannalta on tärkeää pohtia, miten yhteisöllisyydellä ja tiedeyhteisön tuella väitöskirjaprosessia voitaisiin helpottaa ja luoda tohtoriopiskelijoille parhaat edellytykset asiantuntijaksi kasvamiselle. Tämän pro gradu -tutkimuksen aiheena oli selvittää, miten yhteisöllisyys toteutuu Turun yliopiston tohtorikoulutuksessa, ja millaisia merkityksiä jatko-opiskelijat sille antavat. Yhteisöllisyys on moniselitteinen ilmiö, mutta tässä sitä tarkasteltiin yhteisöön kuulumisen tunteena. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, mitkä muuttujat selittävät yhteisöön kuulumista ja mihin tekijöihin kokemus tiedeyhteisön osallisuudesta on yhteydessä. Tutkimuskysymyksiä lähdettiin selvittämään Turun yliopiston 2015 kaikille tohtorikoulutettaville lähettämällä palautekyselyllä. Palautekysely oli osa yliopiston Nuoret tutkijat -hanketta, jolla pyrittiin kehittämään tohtorikoulutusta ja erityisesti tohtoreiden työelämävalmiuksia ja -taitoja eteenpäin. Tästä syystä myös tämän tutkimuksen yksi tavoitteista oli löytää mahdollisuuksia, joilla tohtorikoulutusta voitaisiin parantaa jatko-opiskelijaa parhaiten palvelevalla tavalla.

Palautekysely sisälsi sekä monivalintaisia väittämiä että avoimia kysymyksiä, ja siihen vastasi 567 tohtoriopiskelijaa. Koko palautekyselystä analysoitiin tämän tutkimuksen laajuuden puitteissa vain osa vastauksista, liittyen pääsääntöisesti työyhteisöön kuulumiseen. Tutkimus osoitti, että väitöskirjatyötä tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista käsin ja tohtoriopiskelijat ovat keskenään heterogeeninen joukko. Vain puolet tohtoriopiskelijoista koki olevansa osa yhteisöä Turun yliopistossa ja tiedekunnittain väitöskirjatyöskentely sekä osallisuuden tunne vaihtelivat. Tästä huolimatta ryhmä työskentelymuotona, opintojen kokoaikaisuus, matala ikä, sekä kansalaisuus selittivät todennäköisimmin yhteisöön kuulumista. Tiedeyhteisön osallisuuden merkitys korostui erityisesti harvempana opintojen keskeyttämisen harkintana. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tohtorikoulutuksen yhteisöllisyys edellyttää keskinäistä vuorovaikutusta, yhteistyötä ja näiden tasapuolista mahdollisuuksien tarjoamista.