dc.contributor | Kasvatustiede, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö | - |
dc.contributor.author | Kurvinen, Kaisa | |
dc.date.accessioned | 2017-08-14T09:07:52Z | |
dc.date.available | 2017-08-14T09:07:52Z | |
dc.date.issued | 2017-08-14 | |
dc.identifier.uri | http://www.utupub.fi/handle/10024/143631 | |
dc.description.abstract | Pro gradu tutkielmassa selvitetään alkuopetuksen luokanopettajien käsityksiä oppilaiden ajattelun taidoista ja metakognitiosta sekä sitä, miten opettajat kokevat, että oppilaiden ajattelun taitoja voidaan kehittää. Ajattelun taitojen näkymistä selvitettiin erityisesti matematiikan näkökulmasta. Matematiikkaa ja siinä tarvittavia ajattelun taitoja tarkasteltiin kahden eri matematiikan menetelmän kautta, jotka ovat Suomessa yleisesti opetettava matematiikka ja unkarilainen Varga-Neményi-menetelmän mukainen matematiikka. Tutkielmassa selvitetään matematiikkaa erilaisin menetelmin opettavien luokanopettajien käsitysten eroavaisuuksia, eli onko erilaisella matematiikan menetelmällä merkitystä siihen, miten ajattelun taitoja tuodaan esille matematiikan oppitunneilla.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, joka etenee fenomenografian ajatuksella. Menetelmänä on käytetty haastattelua, joka tehtiin teemahaastattelun keinoin. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa alkuopetuksen luokanopettajaa. Neljä heistä opettaa matematiikkaa unkarilaisen Varga-Neményi-menetelmän mukaisesti ja neljä perinteisellä, yleisellä menetelmällä.
Tutkielman tuloksissa selvisi, että opettajat tiedostavat ajattelun taitojen erilaisia ilmentymiä ja koettavat hyödyntää ajattelun taitoja opetuksessaan. Haastatteluista kuitenkin selvisi, että ajattelun taitojen kehittäminen ei ole välttämättä tietoista. Matematiikkaa Varga-Neményi-menetelmällä opettavat luokanopettajat kehittävät oppilaiden ajattelun taitoja jo menetelmän oppien mukaan opettamalla. Opetuksessa huomioidaan tällöin konkretia ja havainnollistamisvälineet sekä hyödynnetään toiminnallisuutta. Yleisen matematiikan opettajat hyödyntävät samoja asioita pienemmässä mittakaavassa.
Tutkielman edetessä kiinnostamaan jäi se, miten opettajien kuvaamat ajattelun taidot ja käyttämänsä menetelmät oikeasti näkyvät heidän oppitunneillaan. Tätä voisi tarkentaa jatkotutkimuksessa tekemällä observointeja matematiikan oppitunneilla. Toinen jatkotutkimusidea olisi metakognition opettaminen kouluissa. Menetelmänä tässäkin voisi hyödyntää observointia. Olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka hyvin oppilaat omaksuvat erilaisia tapoja oppia ja miten he hyödyntävät oppimaan oppimisen taitoja omassa koulunkäynnissään. | - |
dc.language.iso | fi | - |
dc.language.iso | fin | |
dc.publisher | fi=Turun yliopisto|en=University of Turku| | - |
dc.title | Luokanopettajien käsityksiä ajattelun taidoista ja oppilaiden ajattelun taitojen kehittämisestä. Esimerkkejä alkuopetuksen matematiikan oppitunneilta. | - |
dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| | |
dc.description.notification | Siirretty Doriasta | |
dc.contributor.faculty | fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education| | |
dc.contributor.studysubject | fi=Kasvatustiede, OKL Rauma|en=Educational Sc.(Dep.of Teacher Education in Rauma)| | |
dc.contributor.department | fi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education| | |
dc.format.content | abstractOnly | |