Bändikämpiltä opettajanhuoneisiin: Musiikin aineenopettajien musiikillisen taustan yhteys opetussuunnitelman 2014 sisältöjen toteuttamiseen
Nieminen, Alisa (2017-08-14)
Bändikämpiltä opettajanhuoneisiin: Musiikin aineenopettajien musiikillisen taustan yhteys opetussuunnitelman 2014 sisältöjen toteuttamiseen
Nieminen, Alisa
(14.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin musiikin aineenopettajien musiikillisia taustoja ja miten he toteuttavat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 sisältöjä. Lisäksi tarkasteltiin, löytyykö musiikillisten taustojen ja opetussuunnitelman toteuttamisen välillä yhteyttä. Musiikillisiin taustoihin kuuluu kasvuympäristön eli vanhempien, sisarusten ja ystävien harrastuneisuus, omat nuoruuden musiikkiharrastukset, musiikinopettajaksi opiskelu sekä tämän hetkinen musiikinopettajuuden kokeminen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 tavoitteisiin liittyviä sisältöaluetta on neljä: miten musiikissa toimitaan, mistä musiikki muodostuu, musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa sekä ohjelmisto.
Tutkimus on kvantitatiivinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella talven 2016–2017 aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 59 musiikinopettajaa. Aineiston analysoinnissa on käytetty IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmaa. Musiikillisen taustojen ja opetussuunnitelman toteuttamisen yhteyttä on analysoitu Toistettujen mittausten varianssianalyysillä ja ryhmittäisissä jälkivertailuissa on käytetty Mann–Whitneyn U -testiä.
Musiikin aineenopettajilla oli musiikkia harrastava kasvuympäristö. Soittamista harrastettiin sekä opisto- ja konservatoriotasolla sekä yksityisessä soitonopetuksessa. Kaikki vastaajat olivat nuoruudessa ottaneet osaa jonkinlaiseen yhteissoittotoimintaan. Suurin osa vastaajista koki olevansa enemmän opettaja kuin muusikko. Musiikin aineenopettajilla musiikkiharrastus on vahvasti läsnä myös opetustyön ohessa.
Oppitunnit sisälsivät eniten soittamista ja bändi oli eniten käytetyin yhteismusisointikeino. Käytetyin soitin oppilaiden kanssa oli kitara ja popmusiikki oli suosituin ohjelmiston valinnassa. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnettiin eniten kuunteluun. Sisältöjen toteuttamisessa käytettiin eniten bändi- ja melodiasoittimia sekä kuuntelua. Musiikillisten taustojen ja opetussuunnitelman toteuttamisessa löydettiin yhteyksiä kymmenessä eri vertailussa. Musiikinopettajat, joilla oli muusikon koulutus, käsittelivät taidemusiikin historiaa enemmän bändisoittimilla ja musiikinopettajat, joilla ei ollut muusikon koulutusta käyttivät enemmän kuuntelua käsittelytapana.
Tutkimus on kvantitatiivinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella talven 2016–2017 aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 59 musiikinopettajaa. Aineiston analysoinnissa on käytetty IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmaa. Musiikillisen taustojen ja opetussuunnitelman toteuttamisen yhteyttä on analysoitu Toistettujen mittausten varianssianalyysillä ja ryhmittäisissä jälkivertailuissa on käytetty Mann–Whitneyn U -testiä.
Musiikin aineenopettajilla oli musiikkia harrastava kasvuympäristö. Soittamista harrastettiin sekä opisto- ja konservatoriotasolla sekä yksityisessä soitonopetuksessa. Kaikki vastaajat olivat nuoruudessa ottaneet osaa jonkinlaiseen yhteissoittotoimintaan. Suurin osa vastaajista koki olevansa enemmän opettaja kuin muusikko. Musiikin aineenopettajilla musiikkiharrastus on vahvasti läsnä myös opetustyön ohessa.
Oppitunnit sisälsivät eniten soittamista ja bändi oli eniten käytetyin yhteismusisointikeino. Käytetyin soitin oppilaiden kanssa oli kitara ja popmusiikki oli suosituin ohjelmiston valinnassa. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnettiin eniten kuunteluun. Sisältöjen toteuttamisessa käytettiin eniten bändi- ja melodiasoittimia sekä kuuntelua. Musiikillisten taustojen ja opetussuunnitelman toteuttamisessa löydettiin yhteyksiä kymmenessä eri vertailussa. Musiikinopettajat, joilla oli muusikon koulutus, käsittelivät taidemusiikin historiaa enemmän bändisoittimilla ja musiikinopettajat, joilla ei ollut muusikon koulutusta käyttivät enemmän kuuntelua käsittelytapana.