Ikä, ajankohta ja kohortit terveellisen ruoan kulutuksessa Suomessa 1985-2012
Kähäri, Antti (2017-08-15)
Ikä, ajankohta ja kohortit terveellisen ruoan kulutuksessa Suomessa 1985-2012
Kähäri, Antti
(15.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Ruokatottumukset vaikuttavat merkittävästi monen kansantaudin, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskiin. Kansantaudit aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä tappioita niin työkyvyttömyyden kuin terveydenhuoltomenojen muodossa. Vaikka suomalaisten ruokatottumukset ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä suotuisaan suuntaan, riippuvat ne edelleen vahvasti henkilön sosioekonomisesta asemasta, sukupuolesta ja asuinalueesta. Ruokatottumusten terveellisyyttä ei sen sijaan ole aiemmissa tutkimuksissa tarkasteltu iän tai syntymäkohorttien mukaan.
Tutkielmassa selvitetään kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kalan kulutuksen vaihtelua iän, ajankohdan ja syntymäkohorttien mukaan. Teoreettisena taustana sovelletaan sosiologista elinkaarinäkökulmaa, joka auttaa ymmärtämään ajassa muuttuvaa ruoan kulutusta, ja sitä, miten tämä muutos tapahtuu yksilöllisten elämänkaarien ja yhteiskunnallisen muutoksen vuorovaikutuksessa.
Tutkielman empiirisenä aineistona käytetään Tilastokeskuksen kulutustutkimusten aikasarjaa vuosilta 1985−2012. Kulutustutkimukset ovat tasaisin väliajoin toteutettavia Suomen kotitalousväestöä edustavia poikkileikkausaineistoja. Ikä-, ajankohta- ja kohorttivaikutusten estimoinnissa käytetään uusia APC-Trended ja APC-Detrended –menetelmiä. Monimuuttujamalleissa vakioitiin lapsiperheen elinvaihe, tulot, koulutus ja asuinkunnan kaupunkimaisuus.
Tuloksista ilmenee, että niin ikä, ajankohta kuin kohortitkin ovat merkittävästi yhteydessä terveellisen ruoan kulutukseen. Aikavälillä 1985−2012 eniten kasvoi kasvisten kulutus, toiseksi eniten kalan kulutus ja vähiten hedelmien ja marjojen kulutus. Kasvisten kulutus kasvaa iän myötä melko lineaarisesti, kun taas hedelmien ja marjojen sekä kalan kulutus kasvaa erityisesti keski-iän jälkeen. Kohorttien väliset erot olivat selkeimmät kasvisten kulutuksessa. Mitä nuoremmasta kohortista oli kyse, sitä enemmän kasvisten kulutus korostui. Hedelmien ja marjojen sekä kalan kulutus kasvoi vanhimmasta kohortista aina 1950- ja 1960-luvuilla syntyneisiin saakka. Monimuuttujamalleihin lisätyt kontrollimuuttujat eivät selittäneet iän, periodin tai kohorttien mukaisia eroja.
Tutkielmassa selvitetään kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kalan kulutuksen vaihtelua iän, ajankohdan ja syntymäkohorttien mukaan. Teoreettisena taustana sovelletaan sosiologista elinkaarinäkökulmaa, joka auttaa ymmärtämään ajassa muuttuvaa ruoan kulutusta, ja sitä, miten tämä muutos tapahtuu yksilöllisten elämänkaarien ja yhteiskunnallisen muutoksen vuorovaikutuksessa.
Tutkielman empiirisenä aineistona käytetään Tilastokeskuksen kulutustutkimusten aikasarjaa vuosilta 1985−2012. Kulutustutkimukset ovat tasaisin väliajoin toteutettavia Suomen kotitalousväestöä edustavia poikkileikkausaineistoja. Ikä-, ajankohta- ja kohorttivaikutusten estimoinnissa käytetään uusia APC-Trended ja APC-Detrended –menetelmiä. Monimuuttujamalleissa vakioitiin lapsiperheen elinvaihe, tulot, koulutus ja asuinkunnan kaupunkimaisuus.
Tuloksista ilmenee, että niin ikä, ajankohta kuin kohortitkin ovat merkittävästi yhteydessä terveellisen ruoan kulutukseen. Aikavälillä 1985−2012 eniten kasvoi kasvisten kulutus, toiseksi eniten kalan kulutus ja vähiten hedelmien ja marjojen kulutus. Kasvisten kulutus kasvaa iän myötä melko lineaarisesti, kun taas hedelmien ja marjojen sekä kalan kulutus kasvaa erityisesti keski-iän jälkeen. Kohorttien väliset erot olivat selkeimmät kasvisten kulutuksessa. Mitä nuoremmasta kohortista oli kyse, sitä enemmän kasvisten kulutus korostui. Hedelmien ja marjojen sekä kalan kulutus kasvoi vanhimmasta kohortista aina 1950- ja 1960-luvuilla syntyneisiin saakka. Monimuuttujamalleihin lisätyt kontrollimuuttujat eivät selittäneet iän, periodin tai kohorttien mukaisia eroja.