Opettajien subjektiiviset kokemukset koulun tilojen merkityksestä turvallisuuden määrittäjinä
Könönen, Salla (2017-08-15)
Opettajien subjektiiviset kokemukset koulun tilojen merkityksestä turvallisuuden määrittäjinä
Könönen, Salla
(15.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Peruskoulu on fyysinen ja sosiaalinen toimintaympäristö, jonka tulisi tukea oppilaan identiteetin kehitystä, sekä yhteenkuuluvuutta omaan alueeseensa. Koulun tilat määrittävät ympäristön päivittäiselle vuorovaikutukselle. Tilat voivat edesauttaa yksilöiden luonnollista kohtaamista tai hankaloittaa sosialisointia ja uusien ryhmien muodostumista. Yksilöt liittävät tiloihin merkityksiä aikaisempien ja kaiken aikaa syntyvien kokemusten pohjalta. Paikkaan kuulumisen tunne on merkityksellistä identiteetin muodostumisen kannalta. Tila voi saada merkitysten kautta tarkoituksen paikkana, johon liittyy turvan ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Jälkiteollisessa maailmassa peloista on tullut itseään ruokkivia, sekä sosiaalisesti tuotettuja. Yhteenkuuluvuuden tunne ehkäisee vieraan pelkoa sekä syrjäytymistä helpottaen koulun arkea.
Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa peruskoulun opettajien suhtautumisesta turvallisuuteen koulun tilojen kautta koettuna. Tavoitteena on tarkastella eri näkökulmista syitä ja seurauksia, jotka johtavat turvallisuuden kokemiseen tai vastaavasti turvattomuuden tuntemiseen. Tutkielmassa pohditaan ratkaisuja, jotka edesauttaisivat hyvinvointia kouluyhteisössä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu humanistisen sekä kriittisen yhteiskuntamaantieteen kautta ja työn tutkimusote on laadullinen. Empiirinen aineisto perustuu kymmenen opettajan haastatteluun Turun ja Jyväskylän seudun peruskouluissa. Analyysikeinona käytettiin sisällönanalyysia kartoittamaan tilan kokemisen, rakentumisen ja paikkaan kuulumisen näkökulmia.
Tulokset osoittavat, että tila jossa on hyvä olla, kuvaillaan viihtyisäksi, avaraksi, valoisaksi, siellä on mielekästä tekemistä ja sitä voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Tutkielma osoittaa, että toimiva tila tukee yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Koulun yhteishenki ja erilaisten ihmisryhmien verkostoituminen vaikuttavat turvallisuuden tunteen kehittymiseen.
Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa peruskoulun opettajien suhtautumisesta turvallisuuteen koulun tilojen kautta koettuna. Tavoitteena on tarkastella eri näkökulmista syitä ja seurauksia, jotka johtavat turvallisuuden kokemiseen tai vastaavasti turvattomuuden tuntemiseen. Tutkielmassa pohditaan ratkaisuja, jotka edesauttaisivat hyvinvointia kouluyhteisössä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu humanistisen sekä kriittisen yhteiskuntamaantieteen kautta ja työn tutkimusote on laadullinen. Empiirinen aineisto perustuu kymmenen opettajan haastatteluun Turun ja Jyväskylän seudun peruskouluissa. Analyysikeinona käytettiin sisällönanalyysia kartoittamaan tilan kokemisen, rakentumisen ja paikkaan kuulumisen näkökulmia.
Tulokset osoittavat, että tila jossa on hyvä olla, kuvaillaan viihtyisäksi, avaraksi, valoisaksi, siellä on mielekästä tekemistä ja sitä voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Tutkielma osoittaa, että toimiva tila tukee yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Koulun yhteishenki ja erilaisten ihmisryhmien verkostoituminen vaikuttavat turvallisuuden tunteen kehittymiseen.